Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kehittää parhaillaan uutta mallia, jonka avulla kotimaista maa-, metsä- ja puutarhataloutta uhkaaviin kasvintuhoojiin pystytään varautumaan jo ennalta.
”Tulokaslajien muodostama uhka on varsin suuri. Syynä on etenkin kansainvälinen kaupankäynti, joka tarjoaa näille nopean levittäytymisväylän myös Suomeen”, kertoo Eviran tutkija Juha Tuomola.
Tarkoituksena on kohdentaa kansallisen kasvinterveyslainsäädännön valvontaa entistä enemmän riskipitoisiin lajeihin.
Kysymys on sadoista vierasperäisistä tuhoojalajeista.
”Kyseessä ovat lukuisat eri sienet, virukset, bakteerit, hyönteiset ja muut tuhoeläimet”, Tuomola sanoo.
Kun ihmisten liikkuvuus ja taimikauppa ulkomailta lisääntyvät, myös metsätautien määrä kasvaa. Lisäksi ilmaston lämpeneminen auttaa tulokaslajien sopeutumista Pohjolaan.
Silmällä pidettäviin vieraslajeihin lukeutuu esimerkiksi mäntyankeroinen, jonka leviäminen Suomeen olisi metsämännylle tuhoisaa.
”Laji saattaa levitä vaikkapa puutavaran tai trukkilavojen mukana”, kertoo vanhempi tutkija Anne Uimari Metsäntutkimuslaitokselta (Metla) Suonenjoelta.
Priorisointimalli sisältää protokollan, jonka avulla uusien tuholaisten riski voidaan arvioida mahdollisimman tarkasti. Malli auttaa hahmottelemaan, millä todennäköisyydellä uudet tuholaiset saapuvat maahan.
”Menetelmän avulla arvioidaan myös, millä todennäköisyydellä lajit pystyvät meille asettumaan, ja kuinka suuren uhkan tänne asettuneet lajit muodostavat”, Tuomola kertoo.
Vieraslajien maahantuloa pystytään Tuomolan mukaan jossain määrin estämään, kunhan rajoittavat toimenpiteet aloitetaan hyvissä ajoin ennen lajien saapumista.
Priorisointimallien kehittämishanke jatkuu ensi vuoden loppuun. Mukana hankkeessa ovat Eviran lisäksi myös Metla sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT. Evira kartoittaa parhaillaan myös kasvintuhoojien leviämisväyliä.
KARI LINDHOLM