VILNA (MT)
Liettualaiset ovat runsaan kahden viikon ajan totutelleet uusiin eurokolikoihin ja seteleihin. Kolikoihin on painettu hevosella ratsastava ja miekkaa kantava ritari Vytis. Symboli on tuttu liettualaisille poistuvasta liteistä.
Vilnalaisessa kauppahallissa vihannesten ja hedelmien hinnat ovat pysyneet ennallaan. Myyjä Ilona Schabanovich kertoo, että valuuttavaihdos euroon on edennyt sujuvasti.
”Nyt minulla on vain yksi 200 litin seteli vaihtorahana. Ostokset hoituvat jo euroilla,” hän kertoo.
Liettualaisten suurin huoli on ollut, että hinnat nousevat valuutan vaihtuessa. Viranomaiset seuraavat tarkkaan elintarvikkeiden hintojen kehitystä. Monia kauppoja huomautettiin viime vuonna hintojen nostamisesta. Erityiselle tarkkailulistalle on valittu sata suosituinta elintarviketta. Hintoja voi seurata omalta verkkosivulla.
Pankkeihin on kohdistunut käteistulva rahanvaihdon vuoksi. Nyt jo 60 prosenttia vanhasta valuutasta on vaihdettu euroihin.
Liettuan eurosetelit painettiin Saksan Bundespankin setelipainoissa. Ne kuljetettiin maahan kolmella rekkakyydillä, tiukkojen turvatoimien saattamana. Kolikot valmistettiin Vilnassa sijaitsevassa rahapajassa.
Vanhat setelit tuhotaan sitä mukaa kun ne poistuvat käytössä. Kolikot sulatetaan ja metalli kierrätetään. Osa sulatetuista kolikoista käytetään litin luojan, maan entisen keskuspankkiirin Vladas Jurgutisin muistoksi valmistettavaan patsaaseen. Se pystytetään Liettuan keskuspankin rakennuksen katolle
Koko Baltia kuuluu nyt euroalueeseen. Liettua on 19. EU:n yhteisvaluutan käyttöön ottanut jäsenmaa.
Liettuan keskuspankin pääjohtaja Vitas Vasiliauskas sanoo, että euron käyttöönotto oli looginen jatke maan harjoittamalle talouspolitiikalle.
Kymmenen vuoden aikana Liettua on hakenut jalansijaa EU:n talousalueella.
Maa ankkuroi valuuttansa euroon dollarin sijasta vuonna 2001.
Liettua pyrki rahaliiton jäseneksi jo vuonna 2006, mutta silloin EU torppasi aikeet. Liian korkea inflaatio esti euron käyttöönoton.
Vasiliauskas arvioi viime viikolla, että euro on Liettualle taloudellinen projekti.
”Se tarkoittaa enemmän integraatiota Euroopan talouteen”, hän kertoo.
EU-jäsenyyden myötä valtaosa maan investoinneista tulee jo EU:n sisältä. Myös suomalaiset yritykset ovat löytäneet Liettuan. Maan talouskasvu on tällä hetkellä EU-maiden kärkeä.
Europäätöksen poliittista taustaa Vasiliauskas välttelee pohtimasta.
”En ole poliitikko.”
Hetken asiaa pohdittuaan pankkiiri myöntää myös toisen puolen.
”Askel länteen tarkoittaa askelta poispäin idästä”, hän summaa.
Eurojäsenyyden vaikutuksia pohditaan Liettuassa. Jäsenyydestä lankeaa myös satojen miljoonien eurojen lasku. EU:n jäsenmaksun lisäksi maa osallistuu euromaiden kriisirahastoon EVM:ään. Euroopan keskuspankin pääomittaminen taas tuo liettualaisille noin 600 miljoonan euron laskun.
Etujakin on useita. Esimerkiksi kun Liettua kilpailutti viime lokakuussa miljardin euron valtion velkakirjan, markkinat reagoivat positiivisesti.
Korko asettui historiallisen alhaalle: 12 vuoden velkakirjan lainan koroksi määriteltiin 2,125 prosenttia. Pudotus on merkittävä, sillä viisi vuotta sitten korko asettui 5–6 prosentin tasolle.
Investointipankki SEB on laskenut, että kotitaloudet, yritykset ja valtio säästä 1,13 miljardia euroa 2014–2022 alhaisemman korkotason vuoksi. Samalla aikavälillä rahanvaihdon kustannuksissa säästyy noin 550 miljoonaa euroa.
Kansantalous piristyy pankin pääekonomisti Gitanas Nausédan mukaan 0,2–0,3 prosenttia. Kaupan piristymisen ja markkinoiden muuttumisen hyödyt ovat nähtävissä vasta myöhemmin.
Liettuan valtiovarainministeri Rimantas Sadziuksen arvioi, että rahaliitto avaa uusia mahdollisuuksia.
”Maamme talous perustuu vientiin. Meillä ei ole merkittäviä raaka-aineita tai taloudellisia varoja. Olemme riippuvaisia ulkomaisista investoinneista. On todellinen fakta, että Liettua on nyt investointikohteena houkuttelevampi kuin aikaisemmin.”
Liettua on määrätietoisesti suuntautunut länteen, pois Venäjän vaikutuspiiristä. Ensin maa liittyi maaliskuussa 2004 sotilasliitto Naton jäseneksi ja hieman myöhemmin toukokuussa EU:hun.
”Euroon liittyminen päättää tämän projektin.”
Liettuan talous yskii, kuten monet muut maa Euroopassa. Talousennusteita on rukattu alaspäin. Kuluvalle vuodelle ennakoidaan silti noin 3,4 prosentin kasvua. Viime vuonna kasvuprosentti oli 2,9.
”Ennusteet näyttävät optimistisilta. Henkilökohtaisesti arvion, että 2,7 prosenttia lähempänä totuutta tänä vuonna.”
JANNE IMPIÖ