Kauttakulkuliikenne Suomesta Venäjälle on lisääntynyt vuoden 2009 kuopan jälkeen. Lisäksi varastoinnin kallistuminen Venäjällä on kasvattanut Suomen puolen varastoja, uutisoi Talouselämä.
Haminakotka Satama Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naski katsoo, että Suomen kautta kulkeva transitoreitti on pysynyt kilpailukykyisenä, mutta sen säilyttämisen eteen on tehtävä koko ajan kovemmin töitä.
”Venäjän omat satamat ja Baltian kautta kulkeva reitti ovat kehittyneet vahvasti.”
Transitoliikenne lähti jälleen kasvuun vuonna 2010. Tämän vuoden tammi–kesäkuussa Hamina-Kotkan sataman kauttakulkuliikenne kasvoi 20 prosenttia.
”Ihan huipputahdissa ei olla vieläkään, mutta nyt kolkutellaan jo vuoden 2007 lukuja”, Naski kommentoi.
Satamavarastot pullistelevat myös siksi, että varastointi on kallistunut Venäjällä. Yrityksille on edullisempaa varastoida tuotteita Suomen puolelle.
Ilmiöllä on sekä hyvät että huonot puolensa. Satamaoperaattorit ovat tyytyväisiä, että varastotilat ovat täynnä ja käyttöasteet korkeat. Mutta jos operaattoreilla ei ole tarpeeksi tilaa kasvavalle liikenteelle, uhkana on, että asiakkaat siirtyvät kokonaan muualle.
Liikenne- ja viestintäministeriössä on laskettu, että vuonna 2008 kauttakulkuliikenne jätti Suomeen myyntituloja 356 miljoonaa euroa ja työllisti noin 3 420 ihmistä.
Vuonna 2010 tulot olivat pudonneet 260 miljoonaan euroon ja työllistävä vaikutus alle puoleen.
Venäläisyritykset kuljettavat Suomen kautta itään elektroniikkaa, komponentteja, henkilöautoja ja arvokasta konttitavaraa.
MT