Sote-uudistuksella on tänään keskiviikkona kohtalonhetki – jälleen kerran.
Perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislaista erityisesti siitä näkökulmasta, sopiiko se Suomen perustuslakiin ja mitä muutoksia sopiminen edellyttäisi.
Punnittavina ovat kansalaisten oikeus palveluihin, kuntien oikeus rahojensa käyttöön ja demokratian toimivuus. Perustuslaki ei arvota mitään perusoikeutta toista paremmaksi.
Vaihtoehtoina voi olla lain hylkääminen tai isompi tai pienempi korjaaminen tietyiltä osin. Kovin merkittäviä muutoksia ei ehditä tehdä, sillä eduskunnan nuija kopsahtaa viimeisen kerran 13. maaliskuuta. Sen jälkeen hankkeet jäävät seuraavalle eduskunnalle.
Eilen lausuntonsa oli määrä antaa hallinto-, valtiovarain- ja talous- valiokuntien.
Eduskunnan käsittelylle luo lopullisen pohjan sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto.
Kunnissa ollaan vahvasti sitä mieltä, että lakiesitys on liian keskeneräinen hyväksyttäväksi. Sen talousvaikutukset ovat auki, ja ennakkotietojen mukaan hyvin erilaiset eri kuntiin. Joku menettäisi ja toinen saisi 400 euroa lisää asukasta kohden.
Pienemmät kunnat pelkäävät myös, ettei niiden ääni kuulu lainkaan viiden miljoonapiirin eli sote-alueen päätöksenteossa.
Talouspuoleen on odotettu valaisevaa ratkaisua soten rahoitusta pohtivalta monikanavatyöryhmältä.
MT kertoi kuitenkin maanantaina, ettei se ole saamassa aikaan yhtä kelvollista ehdotusta.
Lopputuloksena näyttäisi sen sijaan olevan 5–6 eri perusmallia variaatioineen, ja niistäkin osa ylittää työryhmän toimivallan rajat. Ehdotukset vaihtelevat nimittäin uudesta kuntien sote-verosta kokonaisen sote-alueen verotusoikeuteen ja suoriin vaaleihin.
EIJA MANSIKKAMÄKI