• Vientirannikko sai uuden lippulaivan: Wärtsilän tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskus on jättipotti Vaasan aluetaloudelle – ”Kyse on merenkulun ja energiamarkkinoiden siirtymisestä kohti hiilettömyyttä”

    Wärtsilä on keskeinen osa EnergyVaasaa, joka on Pohjoismaiden suurin energiateknologian keskittymä.
    Wärtsilän uusi teknologiakeskus Vaasan Vaskiluodossa on 90 000 bruttoneliömetrin kokonaisuus. Kokonaisinvestoinnin arvo on noin 250 miljoonaa euroa.
    Wärtsilän uusi teknologiakeskus Vaasan Vaskiluodossa on 90 000 bruttoneliömetrin kokonaisuus. Kokonaisinvestoinnin arvo on noin 250 miljoonaa euroa. Kuva: Johannes Tervo
    Uutiset|Ilmastonmuutos
    3.6.202208:53
    Antti Kantola
    Vaasa

    Teknologiayhtiö Wärtsilä on Vaasan suurin yksityinen työnantaja: yrityksen palkkalistoilla on Vaasassa lähes 3 000 henkilöä.

    Heistä noin 1 500:n työpaikka tulee olemaan Vaasaan Vaskiluotoon valmistunut tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskus, jonka vihkiäisiä ja käyttöönottojuhlia on vietetty tällä viikolla.

    Vaasan sataman lähistölle kahdessa ja puolessa vuodessa rakennettu 90 000 bruttoneliömetrin kokonaisuus on yksi viime vuosien suurimmista teollisista investoinneista Suomessa.

    ”Kokonaisinvestoinnin arvo on noin 250 miljoonaa euroa”, kertoo Wärtsilä Finland Oy:n toimitusjohtaja Hannu Mäntymaa.

    Uudet tilat mahdollistavat mutkattoman yhteistyön, iloitsee polttoainelaboratorion vetäjä Olai Lagus. Pöydällä näkyy osa polttoainevalikoimasta, joka on laboratoriossa testattavana. Mukana on esimerkiksi biopolttoaineita sekä synteettisiä, täysin hiilivapaita polttoaineita.
    Uudet tilat mahdollistavat mutkattoman yhteistyön, iloitsee polttoainelaboratorion vetäjä Olai Lagus. Pöydällä näkyy osa polttoainevalikoimasta, joka on laboratoriossa testattavana. Mukana on esimerkiksi biopolttoaineita sekä synteettisiä, täysin hiilivapaita polttoaineita. Kuva: Johannes Tervo

    Vaskiluoto on keskeinen paikka matkalla hiilineutraaliin merenkulku- ja energia-alaan.

    ”Modernissa teknologiakeskuksessa konkretisoituu monella tavalla Wärtsilän strategian toteutus. Kyse on dekarbonisaatiosta eli sekä merenkulun että energiamarkkinoiden siirtymisestä kohti hiilettömyyttä”, Mäntymaa kertoo MT:lle.

    ”Kehitämme teknologioita, moottoreitamme ja tulevaisuuden polttoaineita, jotka mahdollistavat siirtymisen vaiheittain kohti hiilivapaita ratkaisuja.”

    Wärtsilä on kuvannut Vaskiluodon yksikköään ”yhteistyön ekosysteemiksi”. Mäntymaa valaisee, mistä on kyse.

    ”Keskuksessa yhdistyvät innovaatio meidän asiakkaidemme ja partnereidemme kanssa, uusien teknologioiden ja tuotteiden kehitys, moderni tuotanto sekä digitalisaation ja huoltopalveluiden kehittäminen.”

    Vaskiluodon teknologiakeskus on keskeinen paikka, kun Wärtsilä etenee kohti hiilineutraalia merenkulku- ja energia-alaa, sanoo Wärtsilä Finland Oy:n toimitusjohtaja Hannu Mäntymaa.
    Vaskiluodon teknologiakeskus on keskeinen paikka, kun Wärtsilä etenee kohti hiilineutraalia merenkulku- ja energia-alaa, sanoo Wärtsilä Finland Oy:n toimitusjohtaja Hannu Mäntymaa. Kuva: Johannes Tervo

    Vaasalle on totta kai jättipotti, että kaupungissa jo vuosikymmenet toiminut yhtiö sitoutuu seutuun vahvasti jatkossakin.

    ”Aluetaloudellisesti Wärtsilä on äärimmäisen iso vaikuttaja”, sanoo Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry.

    Hän korostaa, että Wärtsilän uusi yksikkö on merkittävä valtakunnallisestikin.

    ”Jos mietimme Wärtsilän kaltaisia suuria, globaaleja yrityksiä, niin kysehän ei ole siitä, investoivatko ne meille vai naapurikylään. Kyse on siitä, investoivatko ne ylipäätään Suomeen.”

    Siksi oli melkoinen merkkipaalu koko Suomelle, että Wärtsilä päätti tehdä historiansa suurimman investoinnin kotimaahansa, Häyry sanoo.

    Aluetaloudellinen piristysruiske saatiin heti, kun yhtiö julkisti suurhankkeensa muutama vuosi sitten.

    ”Siitä alkoi tällä seudulla investointien aalto. Wärtsilän kauppakumppanit ja alihankkijat ryhtyivät julkistamaan omia hankkeitaan ja laajennussuunnitelmiaan.”

    Philip Westberg työskentelee tiiminvetäjänä etävalvomossa. Taustalla näkyvän kartan pisteet ovat maailman merillä seilaavia laivoja, joissa on Wärtsilän koneet. Laivoihin saadaan tarvittaessa yhteys tällaisista etävalvomoista, joita Wärtsilällä on 11 eri puolilla maailmaa.
    Philip Westberg työskentelee tiiminvetäjänä etävalvomossa. Taustalla näkyvän kartan pisteet ovat maailman merillä seilaavia laivoja, joissa on Wärtsilän koneet. Laivoihin saadaan tarvittaessa yhteys tällaisista etävalvomoista, joita Wärtsilällä on 11 eri puolilla maailmaa. Kuva: Johannes Tervo

    Pohjolan energiapääkaupungiksi tituleerattu Vaasa on veturi alueella, joka tunnetaan Suomen vientirannikkona: asukaslukuun suhteutettuna Vaasan seutu ja Pohjanmaa laajemminkin on erittäin vahva vientialue.

    ”Suomen alueista Vaasan seudulla on aina ollut eniten vientiä per capita”, sanoo EnergyVaasan markkinointipäällikkö Kristoffer Jansson.

    Christer Wik (neljäs vas.) esittelee testilaboratoriota ja juhlavasti näytteille asetettua Wärtsilä 31DF -moottoria Wärtsilän uudessa tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskuksessa Vaasan Vaskiluodossa.
    Christer Wik (neljäs vas.) esittelee testilaboratoriota ja juhlavasti näytteille asetettua Wärtsilä 31DF -moottoria Wärtsilän uudessa tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskuksessa Vaasan Vaskiluodossa. Kuva: Johannes Tervo

    ”Tällä seudulla asuu kaksi prosenttia Suomen väestöstä. Me tuotamme 5,5 prosenttia Suomen kokonaisviennistä, 12 prosenttia teknologiaviennistä ja kolmasosan energiateknologian viennistä.”

    Wärtsilä Finland Oy on keskeinen osa EnergyVaasaa, joka kokoaa yhteen alueen energiateknologian toimijat. Mukana on yli 160 yritystä. Niissä on yhteensä 12 000 työntekijää.

    ”Yritysten yhteenlaskettu vuotuinen liikevaihto on viisi miljardia euroa, ja viennin osuus liikevaihdosta on yli 80 prosenttia. Tutkimukseen ja kehitykseen käytetään vuosittain noin 200 miljoonaa euroa ”, Jansson kertoo lisää lukuja Pohjoismaiden suurimmasta energiateknologian keskittymästä.

    Kasvu jatkuu.

    ”Vuoden 2025 loppuun mennessä alueelle on toteutumassa yli 1,2 miljardin euron arvosta uusia investointeja energiateknologian infrastruktuuriin.”

    Aluetaloudellisesti Wärtsilä on äärimmäisen iso vaikuttaja.

    Wärtsilän vanha tehdasalue Vaasan keskustassa tyhjenee pitkälti tämän vuoden aikana, kun toiminnot ja työntekijät siirtyvät Vaskiluotoon. Sinne ovat muuttaneet myös logistiikka sekä huollon verstastoiminnot Runsorista, joka sijaitsee Vaasan lentokentän lähistöllä.

    Monen wärtsiläläisen työpaikka pysyy Runsorissa. Siellä työskentelee Wärtsilän väkeä noin 1 500 henkilöä eli saman verran kuin Vaskiluodossakin sitten kun uusi keskus toimii täydellä teholla.

    Vaasan kaupungin tavoite on, että Wärtsilän tyhjentyvä tehdasalue ydinkeskustan kupeessa muuttuu vuosikymmenessä uudeksi kaupunginosaksi, joka on täynnä elämää: koteja, työpaikkoja, tapahtumia ja harrastusmahdollisuuksia.

    Kehitämme teknologioita, moottoreitamme ja tulevaisuuden polttoaineita, jotka mahdollistavat siirtymisen vaiheittain kohti hiilivapaita ratkaisuja.

    Merenkulku- ja energia-alan kehitys kohti hiilettömyyttä kiihtyy,  sanoo Wärtsilän konsernijohtaja Håkan Agnevall.
    Merenkulku- ja energia-alan kehitys kohti hiilettömyyttä kiihtyy, sanoo Wärtsilän konsernijohtaja Håkan Agnevall. Kuva: Johannes Tervo

    Wärtsilä

    Teknologiayhtiö Wärtsilä määrittelee olevansa ”kansainvälisesti johtava innovatiivisen teknologian ja elinkaariratkaisujen toimittaja merenkulku- ja energiamarkkinoilla”.

    Tunnetaan esimerkiksi laivamoottoreista, voimalaitoksista sekä energian varastointi- ja optimointiteknologioista.

    Liikevaihto (2021) oli 4,8 miljardia euroa.

    Tilauskanta vuoden 2021 lopussa oli 5,8 miljardia euroa.

    Toimintaa 68 maassa. Henkilöstön kokonaismäärä yli 17 000. Wärtsilän suurin tytäryhtiö on Wärtsilä Finland Oy. Se työllistää Suomessa noin 3 700 ammattilaista, jotka sijoittuvat Vaasaan, Turkuun ja Helsinkiin.

    Wärtsilän konsernijohtaja on ruotsalainen Håkan Agnevall. Hän aloitti tehtävässä 1.2.2021.

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Peltojen hiilitasetta voi seurata ja maannostietokantaa täydentää omavalvonnan keinoin, jos mobiili-Vipuun voisi laittaa näytteiden sijainnit ja valokuvat. Multavuuden määritykseen tarvittaisiin protokolla laboratorioihin.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Ketä EU:n ennallistamisasetus palvelee, ja mitä sillä saavutetaan?

  • Ennallistamisasetuksen teema näkyy tässäkin kuvassa. Vasemmalla Natura 2000 -ohjelman suo ja oikealla siihen rajoittuva ojitusalue, jossa metsän kasvu on vauhdissa. Molempia tarvitaan.

    Koneviesti | EU:n ennallistamisasetus on nyt toteutusvaiheessa – Ruukin tutkimusasemalla haetaan ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin

    Tilaajalle
  • Koneviesti | Elinkeinoelämä ja väyläala: Tiestön korjaustarve lähdössä hallitsemattomaan kasvuun – toimenpiteillä on kiire