”Onko maailman järjestöissä mitään leimallisempaa Suomi-beibiä kuin Etyk?”
Kysyjä on Ilkka Kanerva (kok.), joka johtaa parhaillaan suomalaisten kansanedustajien ryhmää Etyj-maiden kokouksessa Istanbulissa Turkissa.
Tarkoitus on miettiä, miten Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöä vahvistettaisiin konfliktien estossa, ihmisoikeuksien noudattamisessa ja asevalvonnassa. Tämän Helsinki +40 -prosessin pitäisi tuottaa tulosta vuonna 2015 vietettävään Etykin 40-vuotispäivän mennessä.
”Tämä on mahdollisuutemme ja 2000-luvun suurin rauhanprosessi”, Turkin ulkoministeri Ahmed Davutoglu luonnehti.
Istanbulin kokous on tavallinen vuosittainen tapaaminen. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä kyseessä on lähinnä keskustelukerho ja koko Etyj on ”hiukan hukassa”. Se tarkoittanee, ettei järisyttäviä tuloksia ole nähty.
Mutta niin luultiin myös vuonna 1975, kun Helsingissä Finlandia-talossa järjestettiin Ety-konferenssi.
Suomi tarjoutui järjestämään sen, vaikka kylmän sodan aika oli vaikeaa ja Vietnamin ja Korean sotien haavat vielä auki. Kokous toteutui ja onnistui, ja ”Helsingin henki” vahvisti Suomen kansainvälistä asemaa.
Päätösasiakirjaan kirjattiin turvallisuuden, talouden ja ympäristönsuojelun ohella sananvapaus ja ihmisoikeudet. Harva uskoi, että kirjauksella olisi merkitystä, mutta ihmiset itäisessä Euroopassa alkoivatkin vaatia hallituksiaan noudattamaan sitoumusta.
Kehitys johti lopulta Neuvostoliiton hajoamiseen.
”Kansainvälinen yhteisö on kuin iso norsu, joka ei ole kauhean ketterä eikä käänny välittömästi. Mutta kun se kääntyy, sillä on merkitystä”, Kanerva kuvaa.
Nykypäivän esimerkki on hänestä esimerkiksi Venäjällä korruptiota arvostelleen ja vankilassa kuolleen lakimiehen tapaus, joka nostettiin esille, koska se kytkeytyi rahanpesuun, Kyprokseen ja eurokriisiin.
”Käsiteltävät asiat eivät tule ulkoavaruudesta vaan elävästä elämästä.”
Järjestön nimi on harhaanjohtava, sillä jäseninä on nykyisin 57 maata Vancouverista Vladivostokiin, ei vain Eurooppa.
Etyj-kokousten päätöslauselmat viedään kotimaihin, mutta ne eivät ole juridisesti sitovia.
”Voimamme on siinä, että pidämme kovaa ääntä”, kokouksen puheenjohtaja Riccardo Migliori perusteli MT:lle Etyjin olemassaoloa.
YK, Etyj, EU, Euroopan neuvosto ja jopa Nato tekevät päällekkäistä työtä, mutta ei niistä haluta luopuakaan.
”Kyllä ihmiskunnan kehitys on lähtenyt siitä, että avataan ovia eikä suljeta”, Kanerva sanoo.
Hän muistelee, että Vehmaan maamieskoulua perustettaessakin jotkut isännät pitivät sitä ajanhukkana ihmiselämässä.
”Mutta ei ihminen kasva, jollei käy koulua. Kansainvälinen yhteistyö on täysin rinnasteinen siihen.”
EIJA MANSIKKAMÄKI