

Tervossa asuva Väinö Tikkanen on perehtynyt pientalon ja konehallin lämmitykseen varsin perusteellisesti.
”Pakkasilla talomme sauna lämpiää kaksi kertaa vuorokaudessa. Noin 400 litran varaaja saunan kiukaaseen yhdistettynä vaatii kaksi pesällistä puita, sillä kiuas lämmittää talon ja esilämmittää lämpimän käyttöveden. Sähköllä toimiva lämminvesivaraaja on vain 30 litrainen, mutta se on riittänyt vallan mainiosti”, Tikkanen valaisee.
Järjestelmässä on myös sähkövastus reissujen ja lähes ilmaisen sähkön varalta. Omakotitalo on 100-neliöinen. Tämän lisäksi verstastilaa on lämmitettävänä noin 200 neliömetriä. Lämpötila verstaan puolella on aina yli kymmenen astetta. Energiankulutus on varsin maltillinen, sillä klapeja kuluu noin 12 heittomottia vuodessa.

Asuinrakennuksen toinen lämmönlähde on maalämpö, jota varten pihaan on upotettu 400 metriä maalämpöputkea. Sähkön yhteenlaskettu kokonaiskulutus sekä kotitaloudessa että verstaan puolella on vaihdellut 5 000 – 7000 kilowattitunnin välillä vuosittain.
Talon korvausilman otto on järjestetty maahan upotetun kanaalin kautta. Tällä ratkaisulla talvisin sisään otettava korvausilma ei koskaan ole mennyt pakkasen puolelle ja vastaavasti kesäisin korvausilma on mukavan viileää.
Sekä talon että verstaan katolla on vanhan tyylin aurinkokeräimiä, joissa kiertävä neste lämpenee kierron aikana ja palaa kuumempana luovuttamaan lämpönsä. Tikkasella on kahden talven ajan ollut käytössä uudemmat tyhjiöputkikeräimet.
Keräimien lasiputkien tyhjiö toimii tehokkaana lämmöneristeenä ja estää siten talteen otettua lämpöä karkaamasta takaisin ulkoilmaan. Lämmöntuotto tyhjiöputkissa etenkin kylminä vuodenaikoina on tasokeräimiä parempi. Yksinkertaistettuna tyhjiöputkessa höyrystynyt neste nousee putken yläosaan, jossa se luovuttaa lämpönsä keräimen yläosan kotelossa virtaavaan lämmönsiirtonesteeseen.

Kesäisin, kun aurinkokeräinten lämpöä ei ihmeemmin tarvita, sitä varastoidaan pihaan.
Tikkanen havaitsi, että tyhjöputkikeräimet kannattaa asentaa katon asemasta seinälle, räystään alle. Näin lumi ei pääse peittämään keräimiä ja ne toimivat varsin hyvin pakkaskeleilläkin. Räystään alla lasiputket ovat lisäksi paremmin suojassa myrskytuulilla lentäviltä oksilta ja muilta esineiltä.
Aurinkokeräimissä lämmennyt neste kierrätetään verstaan lattialämmitysputkistoissa. Öisin aurinko ei lämmitä, mutta pörssisähkö on huokeaa. Tällöin pari sähköpuhallinta kytkeytyy päälle lämmittämään sekä verstaan ilmaa että lämmönvaihdinkennoston välityksellä lattialämmityksen nestekiertoa. Kevytöljyllä toimivaa säteilylämmitintä käytetään muutaman kerran vuodessa kireimmillä pakkasilla.
Sekä talon että verstaan katolla on vanhan tyylin aurinkokeräimiä, joissa kiertävä neste lämpenee kierron aikana ja palaa kuumempana luovuttamaan lämpönsä.
Kesäisin, kun aurinkokeräinten lämpöä ei ihmeemmin tarvita, sitä varastoidaan pihaan. Tikkanen kytkee keräinten kiertovesipumpun maalämpöputkeen ja kierrättää auringon lämmittämää vettä maaperässä. Tämä on nostanut maalämpöpumpun ottaman veden lämpötilaa normaalista 4-5 asteesta useammalla asteella.
Toinen talvi tällä kokoonpanolla on nyt ohi, ja Tikkanen on yhä erittäin tyytyväinen. 1-Wire-ohjelmisto hoitaa ihanteellisimman toimintatavan antureiden antamien signaalien perusteella.
Ainut ongelma, mikä piti korjata, tuli Savon Voiman sähkökatkojen takia. Aurinko kun ei tiedä, milloin valtakunnan verkosta ei saa virtaa. Sähkökatkon aikana nesteen kierto pysähtyy ja vaarana on järjestelmän ylikuumeneminen. Tämän ongelman Tikkanen on ratkaissut useammalla akulla, jotka ovat jatkuvasti kiinni älylatureissa.
Pitempää sähkökatkoa vastaan verstaalta löytyy kymmenen kilowatin dieselaggregaatti. Laitteen pakokaasuja ei puhalleta heti ulos, vaan lämpö otetaan talteen hallin seinustalla mutkittelevan pakoputken avulla. Tikkasen mukaan ulos menevän pakokaasun lämpö on vain noin sata astetta eli melkoinen osa pakokaasun lämmöstä jää hallin sisälle.
Tervossa toimiva yhden miehen pienyritys, jossa korjataan ja rakennetaan monenlaisia teknisiä laitteita omaan ja asiakkaiden käyttöön.