Susista ja niiden ulosteista selvitetään yksilöllisiä tietoja, jotka julkaistaan karttapalvelussa verkossa. Hankkeesta vastaavat Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen riistakeskus.
Dna-tutkimuksella saadaan tietoa muun muassa susilaumoista, niissä olevien susien vähimmäismäärästä, reviireistä ja sukulaissuhteista.
Näytteitä analysoidaan metsästetyistä susista ja ulostenäytteistä, joita kerätään erikseen järjestettävillä keräyksillä.
Suomen riistakeskus luo ja kouluttaa keräysverkoston vapaaehtoisista metsästäjistä ja luonnossa liikkujista. Kullekin keräysalueelle nimetään vastuuhenkilö, joka kokoaa näytteet ja toimittaa ne tutkittaviksi.
Ensimmäinen keräys käynnistyy syksyllä noin 7–10 tunnetulla susireviirillä.
Riistasuunnittelija Olli Kursula Suomen riistakeskuksesta kertoo, että keräysalueet suunnitellaan vuosittain, jotta mahdolliset uudet reviirit voidaan ottaa mukaan.
Dna määritetään myös poliisin luvilla ammutuista, kuolleena löydetyistä sekä pannoitetuista susista.
Verkkopalvelu on tarkoitus avata syksyllä ja päivittää neljästi vuodessa. Ensimmäiseksi julkaistaan Lounais-Suomessa vuosina 2013–2015 kerättyjen näytteiden tulokset.
Kolmivuotista hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Katja Lamminen