Satavuotiaasta talosta tuli viihtyisä sekoitus uutta ja vanhaa
Markku Vuorikari Pienet huoneet ja ahtaat oviaukot vaihtuivat avaraan näkymään talon päästä päähän. Kuva: Viestilehtien arkistoYPÄJÄ (MT)
Kun Helena ja Jukka Niiranen remontoivat ostamansa tilan päärakennusta, moni puisteli päätään: ”Mitähän tuostakin tulee.”
Niiraset kuitenkin tiesivät, mitä haluavat, eikä usko loppunut kesken.
Pariskunnalla oli aiemmin taloushallinnon alan yritys, joka toimi Turussa ja Paraisilla. Se myytiin 2002 ja elämälle lähdettiin etsimään uutta suuntaa.
Ypäjältä löytyi ratsuhevoskasvatukseen sopiva tila: riittävästi peltoa sekä rakennuksia, jotka tosin olivat kaikki ison remontin tarpeessa.
Päärakennuksen kivijalasta löytyi vuosiluku 1908.
Toinen kerros on lisätty sotien jälkeen, Jukka kertoo.
”Aika keppoisesti rakennettu, prameiluyläkerraksi”, Helena lisää.
Niiraset aloittivat mittavan purku-urakan maaliskuussa 2007. Pystyyn jäi vain talon hirsikehikko. Lattiat avattiin pohjasaveen asti ja vanha sementtitiilikatto purettiin pois.
Talon seinämillä kasvaneet puut olivat ulottaneet juurensa lattoiden alle. Niiden pois kaivamisessa oli iso työ.
Sitten ryhdyttiin rakentamaan uutta rossipohjaa.
Alakerran lattioihin tuli vesikiertoinen lattialämmitys, joka asennettiin gyproc-levyjen sisään. Lattiasta piti saada tasainen ja notkumaton, sillä se päällystettiin isoin keraamisin laatoin.
Lattialämmitys haluttiin mukavuuden takia, kivilattia taas on kätevä isojen koirien kanssa.
Lämpö tulee omasta hakevoimalasta ja puu omista metsistä.
Alun perin talo oli täynnä pikkuruisia huoneita, joista jokaisesta meni ovi kahteen–kolmeen toiseen huoneeseen. Siis ei omaa rauhaa eikä ehjiä seinäpintoja.
Huonejärjestystä muutettiin selkeämmäksi ja väliseiniä avattiin. Nyt ruokailutilasta on avara näkymä olo- ja työhuoneen läpi vanhan osan toiseen päätyyn saakka.
Talon kumpaankin päätyyn rakennettiin uudet lisäsiivet. Toisessa on iso sauna ja pesutilat, toisessa kodinhoitohuone sekä eläintilalla välttämätön kuraeteinen.
Huterasti rakennettu yläkerta oli tehtävä ja tuettava osittain uudelleen.
Osa yläkerrasta oli aiemmin kylmää tilaa, mutta nyt kaikki otettiin käyttöön. Ylös tuli viisi makuuhuonetta – jokaiselle lapselle omansa – sekä halli ja wc.
Yläkerta lämpiää vesikiertoisin patterein.
Vanhan talon henki haluttiin säilyttää, vaikka uutta tehtiin paljon.
Alakerran huonekorkeus on edelleen hulppeat yli kolme metriä, vaikka kattoja laskettiin ja koneellisen ilmanvaihdon putket piilotettiin niihin.
Vanhaa hirttä on näkyvissä siellä täällä.
Uusia siipiä ja terasseja lukuun ottamatta talo on ulkoa suunnilleen ennallaan. Ikkunat ovat entisillä paikoillaan ja entisen mallisia, vain keittiön ikkunaa piti siirtää.
Vanhat pönttö- ja kaakeliuunit säilytettiin. Ne ovat kaikki myös käyttökunnossa.
Remontin tarkkaa hintaa ei ole edes laskettu. ”Meillä oli tässä toista vuotta koko ajan 3–4 kaveria töissä ja putki- ja sähkömiehet päälle”, Jukka kertoo.
Talo valmistui vuoden 2008 aikana. Tosin tekemistä riittäisi vieläkin, muun muassa ulkoseinät odottavat toista maalikerrostaan.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat