Kasvihuoneyritysten kannattavuus kärsii energian hinnan noustessa – uusiutuvan energian osuus lämmöstä jo yli puolet

Luonnonvarakeskuksen puutarhatilastot kertovat, että kasvihuoneyritysten kokonaisenergiankulutus oli viime vuonna 1 706 gigawattituntia (GWh). Kulutus kasvoi 102 GWh vuodesta 2017.

Sähkönkulutus kasvoi vuoteen 2017 verrattuna kolme prosenttia eli 20 GWh. Yhteensä kasvihuoneet käyttivät sähköä 619 GWh.

Kasvihuoneiden yleisin lämmityspolttoaine on metsähake. Sillä tuotetaan kasvihuoneilla lämpöä yhteensä 311 GWh.

Uusiutuvan energian osuus lämmityksessä oli kokonaisuudessaan 56 prosenttia. Kasvihuoneille ostetun lämmön määrä oli yhteensä 274 GWh, ja siitä puu- ja peltopohjaista oli 50 prosenttia.

Raskaan polttoöljyn käyttö väheni 73 prosenttia eli 18 GWh vuodesta 2017, kevyen polttoöljyn 53 GW eli noin kuudenneksen.

"Vielä vuonna 2006 öljy oli kasvihuoneiden tärkein lämmitysenergia", yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo.

Useimmilla puutarhoilla kasvihuoneita lämmitetään kattiloilla, noissa voidaan polttaa montaa eri polttoainetta riippuen niiden saatavuudesta ja hinnasta. Öljy on käytössä monella puutarhalla lisälämmönlähteenä koville pakkasilla sekä varalämpönä.

Kevyt polttoöljy on edelleen käytössä erityisesti puutarhoilla, joilla lämmitystarve on lyhyt. Näitä ovat esimerkiksi kesäkukkaviljelmät.

Mahdollisuus vaihtaa lämpöenergian lähdettä hinnan mukaan tuo joustavuutta, mutta koko lämmitysjärjestelmän uusiminen on kallis investointi.

"Viime aikojen energiamyllerryksestä ovat tähän asti selvinneet parhaiten ne yritykset, joiden energianhankintasopimukset on tehty matalamman hintatason aikaan. Nekin sopimukset loppuvat aikanaan", Jaakkonen kertoo.

"Suurin kannattavuushaaste liittyy vihannesten talviviljelyyn, valotukseen ja sähkön hintaan. Tämä on jo näkynyt kasvihuonevihannesten kohonneissa hinnoissa. Osa viljelijöistä pohtii vakavasti keskitalven viljelyn kannattavuutta."