Presidenttiehdokas Haatainen haluaa Suomelle feministisen ulkopolitiikan: "Siinä käydään käsiksi kaikkiin alistaviin rakenteisiin"

SDP:n presidenttiehdokas, kansanedustaja Tuula Haatainen haluaa pöllyttää ajatuksillaan ja kampanjallaan Suomessa käytävää ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua.

"Kampanjassani haluan puhua siitä, kuinka tämän päivän turvallisuuspoliittiset uhat ulottuvat yli maiden rajojen."

Totta kai Suomen on huolehdittava myös omasta turvallisuudestaan. Ilmastopolitiikka, ympäristö- ja maahanmuuttokysymykset turvapaikanhakijoineen liittyvät kuitenkin kysymyksinä tiiviisti toisiinsa.

"Uhat kumpuavat ilmastonmuutoksesta. Kuivuus, nälkä, juomaveden puute lisääntyvät. Se aiheuttaa jännityksiä ja eriarvoistumista, mikä synnyttää sotia. Tämä jo nähdään."

Suomalainen yhteiskunta on sadassa vuodessa pystynyt nousemaan vaikeista tilanteista vakaaksi rauhanomaiseksi maaksi.

"Se on rakentunut vahvoille tasa-arvon periaatteille. On luotu edellytykset sille, että ihmiset voivat luottaa tulevaisuuteen."

Haatainen on kampanjassaan nostanut esille termin feministinen ulkopolitiikka – jota myös Ruotsin hallituksessa sosiaalidemokraattinen ulkoministeri Margot Wallström niin ikään on harjoittanut.

"Se on yksinkertaisesti samaa politiikkaa, mitä presidentti Tarja Halonen on 12 vuoden aikana ajanut. Ruotsalaiset ovat oivallisesti osanneet antaa sille nimen, feministinen ulkopolitiikka. Siinä käydään käsiksi kaikkiin alistaviin rakenteisiin. Tavoitteena on vahvistaa tasa-arvoa maailmassa."

Tyttöjen ja naisten asemaa vahvistamalla pystytään vakauttamaan ja luomaan edellytyksiä vahvemmalle hyvinvoinnille, kestävälle kehitykselle. Suomen pitää Haataisen mielestä ottaa voimallisesti näitä asioita esille maailmalla.

"Lukutaidottomista maailmalla kolme neljäsosaa on naisia. Tyttöjen kouluun pääsy on edelleen heikkoa. Myös demokraattisesti toimivissa maissa epävakaus antaa jalansijaa populistisille liikkeille."

Tämä ei Haataisen mukaan tarkoita sitä, että naisia pitää ottaa yksinomaan joka paikkaan päätöksentekoon – vaikka sekin on tärkeää, ehdokas lisää – vaan yhteiskunnan pitää rakentua laajalle tasa-arvokäsitykselle. Kun naiset ja nuoret ovat mukana, syntyy kestävämpi rauhanprosessi.

Tämä loisi edellytykset kestävälle kehitykselle ja jo syntyneiden kriisien rauhoittamiselle.

Haataisen oma poliittinen herääminen tasa-arvoon ja naisten oikeuksien ajamiseen tapahtui hänen mukaansa, kun eduskunnassa käsiteltiin sukunimilakia ja naisten oikeutta pitää oma sukunimensä avioliitossa. Sittemmin hän toimi aktiivisesti, kun eduskunta käsitteli vähintään 40 prosentin nais- ja mieskiintiöitä luottamushenkilövalinnoissa kuten kuntien ja kaupunkien lautakunnissa.

"Naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia", kuuluu Haataisen kampanjan slogankin.

Tuula Haatainen nousi SDP:n presidentinvaaliehdokkaaksi puolueen sisäisessä äänestyksessä. Aiemmat puolueen johtajat Eero Heinäluoma ja Jutta Urpilainen kieltäytyivät henkilökohtaisista syistään ehdokkuudesta. Puolueen kisassa Haatainen löi kansanedustajatoverinsa Maarit Feldt-Rannan ja Sirpa Paateron.

Kampanja-avauksessaan helsinkiläisravintolassa Haatainen oli kerännyt raskaan sarjan all-female-panelin: presidentti Tarja Halonen, kansanedustaja Jutta Urpilainen ja Haatainen itse keskustelivat arvokysymyksistä ja tulevista vaaleista.

"Äijäpuolue"-SDP:tä ei trion jäljiltä enää ole olemassakaan.

"Tämä oli tietoinen alleviivaus. Ja pitihän puolueen puheenjohtaja Antti Rinne sentään oman kannustuspuheenvuoronsa heti paneelin jälkeen."

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on Haataisen mukaan ollut kovin "miehistä": Puhe on kuin "munkkilatinaa, josta tavallisen ihmisen on vaikea saada selvää". Hän haluaa olla muuttamassa tätä puheenpartta:

"Se on ihan tavallisten ihmisten ymmärrettävissä olevaa asiaa. Naiset tuovat toisenlaista ulottuvuutta keskusteluun. Ja naiset osaavat puhua kovistakin asioista, maanpuolustuksesta ja armeijasta. Keskustelua rauhanedistämisestä sen sijaan puuttuu."

Tuula Haatainen

• SDP:n presidenttiehdokas

• Helsinkiläinen kansanedustaja ja poliitikko.

• 57-vuotias, syntynyt 11.2.1960, kasvanut lapsuutensa Soisalon saaressa Vehmersalmella (nykyisin osa Kuopiota).

• Koulutukseltaan valtiotieteen maisteri ja sairaanhoitaja.

• Kansanedustaja 19.11.1996–11.9. 2007, 2015–, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, valtakunnanoikeuden jäsen.

• Sosiaali- ja terveysministeri 2005–2007, opetusministeri 2003–2005.

• Suomen Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja 2012–2015.

• Helsingin kaupungin sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtaja 2007–2012.

• Valtiollisia ja kansainvälisiä luottamustehtäviä.

• Naimisissa, kaksi aikuista lasta.

• Juossut neljä maratonia.