Lukijalta: Elinkeinoelämä ei toivo matkailuveroa – mutta entä kuntalainen?

Matkailuvero ei ole elinkeinoelämän toive (MT 26.8.). Entä kuntalaisen näkökulma?

Veroluoteisen maksun idea on, että palvelun käyttäjä tai vahingon aiheuttaja maksaa kustannukset sen sijaan, että ne maksetaan yhteisesti. Matkailupitäjä Kittilän asukasmäärä on korkeasesongin aikana 30 000. Siihen vastaa 6 800 vakituiselle asukkaalle mitoitettu pelastustoimi ja terveydenhoitoala.

Jos esimerkiksi turisti kolauttaa päänsä tunturissa tai baarissa ja tarvitsee vuorokaudeksi tarkkailua, hänet viedään täynnä potilaita olevaan paikalliseen terveyskeskukseen. Sieltä veronsa Kittilään maksava vanhus siirretään toisen kunnan terveyskeskukseen.

Ulkomaalaisten, ilman omaa sairausvakuutusta tulevien turistien perään lähetellään turhaan sairaalalaskuja. Maksajaa ei aina löydy, vaan lasku lankeaa Lapin hyvinvointialueen maksettavaksi. Yksi arvoistamme on kyllä vieraanvaraisuus, mutta maksammeko todella vieraan sairaalalaskutkin?

Myös turistikausia varten varattu ylimääräinen helikopteri tai ambulanssi on hyvinvointialueen kustannettava. Sen on oltava lähtövalmiudessa koko ajan, eli varautuminen maksaa, ei pelkästään toiminta. Onko väylä suomalaisten veronmaksajien piikkiin tehtävälle terveysturismillekin avattu?

Mahdollista maksua ei kuitenkaan pidä antaa matkailualan perittäväksi, sillä myös siellä on pohjaton laari tarpeita. Tämäntyyppinen tulovirta kuuluu hyvinvointialueelle, jonka budjetti kuuluu olevan jonkin verran auki.

Leena Neitiniemi-Upola

Kittilä