Ukrainan kriisin seurauksena Euroopan unioni ja monet muut länsimaat asettivat Venäjälle pakotteita, joihin Venäjä on vastannut omilla pakotteillaan.
Talouteen liittyvät pakotteet tulivat EU:n kannalta todella huonoon aikaan. Pitkään jatkuneessa taloustaantumassa oli näkyvissä merkkejä piristymisestä, mutta pakotteiden seurauksena orastava talouskasvu on lakastumassa.
EU päätti pakotteista ja myöhemmin myös lisäpakotteista yksimielisesti. Näin siitä huolimatta, että päätösten vaikutukset eri jäsenmaissa ovat erilaisia. Venäjän vastapakotteena asettama elintarvikkeiden tuontikielto kohdistuu erityisesti Suomeen.
Palkansaajien tutkimuslaitos PT arvioi viikko sitten julkistamassaan talousennusteessa, että pakotteet vievät monen EU-maan talouden kuilun partaalle. PT:n mukaan Suomen vienti Venäjälle supistuu tänä vuonna miljardi euroa.
Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan pakotteilla ei kuitenkaan ole merkittäviä suoria vaikutuksia Suomen talouteen.
Poikkeuksena on elintarvikevienti Venäjälle,
jonka arvioidaan vähenevän tänä vuonna neljänneksen. Suomen elintarvikeviennin arvo Venäjälle oli viime vuonna noin 430 miljoonaa euroa.
Venäjän tuontikiellot kohdistuvat nyt pahiten maitosektorille. Sianlihan vientikiellon Venäjä asetti jo paljon aikaisemmin Baltian eläintautitilanteeseen vedoten.
Pääministeri Alexander Stubbin (kok.) mielestä pakotteiden ja tuontikieltojen rasitusten pitää jakaantua EU:ssa tasaisesti. Stubbin mukaan kysymys on taloudellisesta solidaarisuudesta.
Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon (kok.) mielestä EU:n velvollisuus on korvata
sen oman pakotepolitiikan aiheuttamat
menetykset. Orpo muistuttaa, ettei kysymys ole nyt mistään markkinahäiriöstä, vaan EU
on ryhtynyt käymään kauppasotaa (MT 24.9.).
Tähän saakka EU:n toimenpiteen pakotteiden vaikutusten vähentämiseksi ovat epäonnistuneet. EU-komissio käynnisti tukiosto-ohjelman pilaantuville hedelmille ja päätti maksaa tukea juuston varastointiin.
Tukiohjelmat on jouduttu kuitenkin keskeyttämään alkuunsa. Juuston varastointitukea hakivat komission mukaan pääasiassa sellaisten maiden tuottajat, joilla ei ole ollutkaan vientiä Venäjälle. Tuki oli tarkoitus kohdistaa Venäjän tuontikiellosta eniten kärsineille meijereille.
Hedelmien tukiosto-ohjelma jouduttiin keskeyttämään, koska tukihakemukset olivat moninkertaiset todellisiin vientimääriin verrattuna.
Ohjelmien epäonnistuminen ei anna hyvää kuvaa pääministeri Stubbin peräänkuuluttamasta solidaarisuudesta.
On tärkeää, että väärinkäytöksiin puututaan
välittömästi. Komission ja jäsenmaiden on
kuitenkin löydettävä oikeudenmukainen
ratkaisu siihen, miten pakotteiden taakka
tasataan jäsenmaiden kesken. Koska päätökset
on tehty yhdessä, myös seuraukset pitää kantaa yhdessä. Korvausten maksamista ei voi jättää yksittäisen jäsenmaan vastuulle, vaikka taakkaa pitää jakaa myös kansallisesti.
Hallitus on esittänyt 20 miljoonaa euroa lisää kansalliseen tukeen. Neuvottelut siitä, miten tuki jaetaan, ovat vielä kesken, mutta suurin osa Orpon mukaan osoitetaan maitotiloille.
EU:n pitää myös pohtia vakavasti, miten pakotteet vaikuttavat EU:n sisäisiin markkinoihin, ja miten mahdolliset häiriöt voidaan estää.
Pakotteiden aiheuttamat suorat tulonmenetykset ovat merkittäviä, mutta välilliset vaikutukset saattavat olla vielä suuremmat. Ruuan tuontikielto Venäjälle lisää tarjontaa muualla. Sen seurauksena ruokamarkkinoita uhkaa kaaos ja hinnat ovat vaarassa romahtaa.