Pakarinen korostaa investointien tukemista. Kuva: Jaana Kankaanpää
EK:n Sami Pakarinen: ”Investoinnit ja niiden edellytykset heikoissa kantimissa”
Suomen taloudellinen tilanne on edelleen heikko. EK:n näkökulmasta Suomi tarvitsee 50 000 kansanvälistä osaajaa vuosittain.
EK:n johtaja Sami Pakarisen mukaan talouden tilanne on selvästi heikompi, mitä on ajateltu. Kuva: Jaana KankaanpääSuomen talouden tilannekuva on ollut jo pidempään haastava. Valtio velkaantuu vuoden 2024 arviolta 12,7 miljardia euroa.
EK:n suhdannebarometrin mukaan taloudellinen tilanne on selvästi heikompi, mitä on ajateltu.
”Ei talouden tilannetta kannata ihmetellä, vaikka se on huonompi, mitä on ajateltu. Tämä on kyllä ollut yrityskentällä nähtävissä jo pidemmän aikaa, mutta nyt suunta on hiljalleen kääntymässä ylöspäin”, sanoo EK:n johtaja Sami Pakarinen.
Pakarisen mukaan ei taloudessa nopealla tahdilla ylös ponnisteta, vaikka pikkuhiljaa mennään parempaan suuntaan.
”Viesti on nyt monin kohdin ristiriitainen ja mietitään, että lähteekö talous nousuun vai ei. Se on hyvä merkki, kun pohditaan, että onko nyt kasvun merkkejä ilmassa vai ei.”
”Investointiverohyvistys olisi ensimmäinen toimenpide, mikä pitäisi saada liikkeelle.” Sami Pakarinen
Nyt tärkeintä on luottamuksen vahvistaminen, että taloudellinen tilanne tulee kääntymään.
”Silloin talouden pyörät alkavat pyörimään, kun luottamus omaan henkilökohtaiseen tai yrityksen talouteen kasvaa.”
Suomen hallitus on tehnyt sopeutus toimia yhteensä yhdeksällä miljardilla eurolla.
”Kyllä toimia on tehty, mutta vielä voi tehdä lisää. Investoinnit ja niiden edellytykset ovat heikoissa kantimissa. Investointiverohyvistys olisi ensimmäinen toimenpide, mikä pitäisi saada liikkeelle.”
Investointiverohyvityksen ansiosta investoinnin tekevä yritys saisi aikanaan hyvitystä yhteisöverosta, joka on seurausta investoinnin tuomasta voitosta tulevaisuudessa.
Pakarisen mukaan EK:lla on tavoitteena, että EU:lle rakennettaisiin yhteinen investointirahasto, josta rahoitettaisiin isoimpia investointihankkeita niin hyvyyden perusteella. Näin voitaisiin saada ohjattua rahaa myös Suomeen isoimpiin hankkeisiin.
”Tämä EU-tason rahasto tarvitaan EU:n kilpailukyvyn näkökulmasta ja investointien käynnistämisen vauhdittamiseksi. Suomena olemme vihreässä siirtymässä etukenossa ja saamme tuotettua vihreää sähköä merkittävällä volyymilla. Nyt täytyy saada niitä investointeja, jotka käyttävät tätä sähköä.”
Palvelutoimiala on kannatellut Suomen taloutta ja sen mahdollista kasvua, mutta Pakarisen mukaan vahvin veto palveluissa on hiipumassa.
”Teollisuudessa nähdään pieniä elpymisen merkkejä, mutta kyllä tahti on todella verkkainen.”
Pakarisen mukaan rakentaminen on toimialana pahassa konkelossa.
”Teollisuudessa nähdään pieniä elpymisen merkkejä, mutta kyllä tahti on todella verkkainen.”
”Rakentamisessa prosessi on hitaampi kuin teollisuuden alalla.”
Pakarinen muistuttaa, että vienti on erittäin tärkeää avotaloudelle.
”Nyt myös Saksan talouden heikko tilanne, energiakriisi ja rakennemuutos jyllää. Ja tämä kaikki heijastuu tietenkin myös Suomen vientiin.”
Työvoiman saatavuus on Pakarisen mukaan ongelma ja heti kasvun alkaessa on osaajapula sylissä.
”Suomen kasvun ja hyvinvoinnin kannalta työperäinen maahanmuutto on avainasemassa. Tällä hetkellä tulee paljon väkeä Aasiasta ja sieltä tulevien osuus on koko ajan nousemassa.”
EK on puhunut 50 000 kansainvälisen osaajan saamisesta Suomeen. Kuva: Jaana KankaanpääEK on usein puhunut, että työperäisen maahanmuuton osuus pitäisi saada pysyvästi noin 50 000 osaajaan.
Suomen hallitus on kaavaillut niin sanottua kolmen kuukauden sääntöä eli työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa työskentelevän työntekijän pitää jatkossa löytää uusi työ kolmen kuukauden sisällä edellisen päättymisestä.
”Tämä kolmen kuukauden sääntö ei saisi tulla voimaan. On todella haasteellista, sillä joillain aloilla kolme kuukautta on lyhyt aika erilaisissa prosesseissa. Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia”, päättää Sami Pakarinen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
