Metsähakkeen kysyntä voi kasvaa eteläisessä Suomessa tarjontaa suuremmaksi. Se kiristää kilpailua ja lisää kustannuksia.
Metsähakkeen käyttö on moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Metsähaketta ja muita puupolttoaineita käyttävien laitosten määrä on kymmenessä vuodessa viisinkertaistunut lähes tuhanteen. Uusia laitoksia on suunnitteilla ja rakenteilla.
Tavoitteena on nostaa metsähakkeen käyttö 13,5 miljoonaan kuutioon vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2012 metsähaketta käytettiin noin 8 miljoonaa kuutiota.
Bioenergia ry on huolissaan hallituksen kaavailemasta metsähakkeen tuen alentamisesta, joka on sidoksissa turpeen veron kiristykseen. Uusiutuvan energian tuen leikkaus osuu etenkin maan neljään suurimpaan biovoimalaitokseen.
”Energiapuun käyttö jää neljässä suurimmassa biovoimalaitoksessa hallituksen päätösten vuoksi alle miljoonaan kuutiometriin. Ilman hallituksen tekemiä metsähakkeen tuen leikkauksia puun käyttö nousisi yksin näissä laitoksissa 2,7 miljoonaan kuutiometriin”, sanoo toimitusjohtaja Jyrki Peisa.
”Tilanne on erittäin huolestuttava energiapuualan yritysten kannalta. Energiapuun tuotannosta vastaavat sadat pienyritykset ympäri maan.”
Mikäli hakkeen käyttö kaikesta huolimatta kasvaa suunnitellun mukaisesti, sen riittävyys joutuu paikallisesti koetukselle.
”Haketta riittää, mutta sen tarjonta ja kysyntä eivät välttämättä täysin kohtaa. Se synnyttää kilpailua, kasvattaa kuljetusmatkoja ja pakottaa käyttämään kalliimpia jakeita”, kertoo tutkija Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitokselta.
Kalliimmilla jakeilla Anttila tarkoittaa pienpuusta tehtävää metsähaketta. Arvokkaamman raaka-aineen käyttö ei ole kannattavaa ilman korjuu- tai haketustukea.
Anttilan mukaan hakkuiden pysyminen nykytasolla riittää kunnianhimoisten tavoitteiden toteuttamiseen. Vaikka kokonaisuuden kannalta ratkaisevaa on avohakkuiden määrä, suurin kasvumahdollisuus on pienpuussa.
Metsäntutkimuslaitos arvioi, että metsähakevaroista on käytössä jo yli puolet. Anttilan mukaan kivihiili on korvannut metsähaketta lähinnä sähköntuotannossa. Lämmöntuotannossa metsähake on edelleen kilpailukykyistä.
Karkeasti jaotellen hakkeen hyödyntämisaste on suurin maan länsiosissa. Paikoin, eli suurten biovoimaloiden lähellä, hakevarat ovat jo täyskäytössä. Itä-Suomi puolestaan tarjoaa käyttämättömiä mahdollisuuksia.
Anttilan mukaan myös maan länsiosissa on mahdollista edelleen lisätä metsähakkeen käyttöä.
Joidenkin käyttöpaikkojen ympärillä on kuitenkin alueita, joilta ei enää lisää haketta ole saatavissa.
Kivihiilen ohella metsähakkeen kanssa kilpailee metsäteollisuuden tuotannosta ylijäävä puu.
Sahatavaran suuri tuotanto tuo markkinoille runsaasti kuorta, purua ja haketta, jotka metsähaketta halvempaa polttoainetta. Se vähentää harvennuspuun kysyntää energiantuotannossa.
JARMO PALOKALLIO
Haketta riittää, mutta tarjonta ja
kysyntä eivät kohtaa. Se synnyttää kilpailua, kasvattaa kuljetusmatkoja ja
pakottaa käyttämään kalliimpia jakeita.«