Sähköinen kauppa ja tekijänoikeudet ovat EU:n sisämarkkinoiden lähivuosien suurimmat haasteet. Näin arvioi yksikönpäällikkö Henrik Mørch EU-komission sisämarkkinoiden pääosastolta.
EU:n yhteispatentti on junnannut suunnilleen yhtä kauan kuin yhteisiä, avoimia sisämarkkinoita koskeva lainsäädäntö on ollut voimassa eli 20 vuotta, Mørch harmitteli tiistaina Helsingissä EU-komission Suomen osaston järjestämässä tilaisuudessa.
Ensin yhteisöpatentti juuttui vuosiksi kielikiistaan. Ei onnistuttu sopimaan, millä kielellä tai kielillä asiakirja julkaistaan, jottei sitä tarvitse hakea kaikilla 22 virallisella kielellä. Seuraavaksi jäsenmaat riitelivät siitä, missä maassa patenttitoimisto sijaitsee.
Kun kaikki muuten olisi ollut selvää, homma karahti kesäkuun huippukokouksessa vielä kerran kiville, koska Britannia ei suostu ratkomaan mahdollisia laillisia patenttikiistoja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa (ETYI).
Mørch sanoi, että yhteinen patentti on huonossa mielessä hyvä esimerkki siitä, miten eurooppalaiset pienet ja keskisuuret yritykset eivät pysty EU-järjestelmän hitauden vuoksi edelleenkään hyötymään yhteisistä markkinoista.
Jos patenttia pitää hakea erikseen kaikissa 27 jäsenmaassa, se tulee maksamaan arviolta 35 000 euroa ja vie lisäksi suunnattomasti aikaa. Yhdysvalloissa patentin saa koko markkinoille noin kymmenesosan kuluilla yhdellä anomisella, hän vertasi.
Hän myönsi, että tässä on suuri ristiriita siihen, että kriisin kourissa Euroopan toiveet kohdistuvat pk-yrityksiin, ja niiden kykyyn luoda työpaikkoja.
Digimarkkinoiden ohella sisäisen kaupan toimivuutta halutaan parantaa energia- ja liikennesektoreilla sekä kuluttajansuojakysymyksissä.
Komissio on tehnyt oman osansa nopeuttamalla lainsäädännön valmistelua. Mutta myös prosessin muita osia eli neuvoston ja parlamentin käsittelyä sekä kansallista täytäntöönpanoa tulisi kyetä lyhentämään, jotta Euroopan ketteryys markkinoilla kohentuisi, Mørch linjasi.
Juuri nyt historiallisen talouskriisin keskellä EU-virkamies suositti pohtimaan myös, miten paljon hyvää sisämarkkinoilla on saatu aikaan. Vierailu suomalaisessa lukiossa maanantaina toi Mørchille mieleen, että sisämarkkinoiden alkupuolella kiinteän puhelinliittymän avaaminen vei kolme kuukautta, kun tanskalainen aloitti työnsä Brysselissä.
”Silloin ei Kööpenhaminan ja Brysselin välillä ollut kilpailevia lentoyhteyksiä ja matkakin maksoi tuplat nykyiseen verrattuna.”
Tuon jälkeen syntyneet nuoret pitävät näitä sisämarkkinoiden tuottamia hyötyjä, kuten sitä, että matkojen hintoja verrataan internetissä ja että jokaisella on oma matkapuhelin, jo itsestään selvinä.
KAIJALEENA RUNSTEN