Inflaatio on noussut pitkästä aikaa puheenaiheeksi. Kuluttajahintojen vuosimuutos on lyhyessä ajassa nopeutunut selvästi. Suomessa ja koko euroalueella hinnat ovat kohonneet keväällä yli kaksi prosenttia ja Yhdysvalloissa yli neljä. Hintojen nousu näkyy myös arjessa. Bensan hinta on kivunnut yli 1,60 euron.
Hintojen nousu yhdessä valtioiden velkaantumisen ja keskuspankkien arvopaperiostojen kanssa on herättänyt pelon, että inflaatio ei pelkästään nopeudu hetkellisesti, vaan se pääsee valloilleen keskuspankkien kontrollista. Hätäisimmät ovat jopa varoitelleet hyperinflaatiosta.
Vielä ei kuitenkaan ole merkkejä pysyvämmästä hintojen nousuvauhdin kiihtymisestä.
Hintojen nousu näyttää suurelta ainoastaan verrattuna viime vuoteen. Tuolloin koronakriisin puhkeaminen romautti monien raaka-aineiden hinnat. Nyt ne ovat palautuneet koronakuopasta, ja muutos näyttää suurelta.
On kuitenkin hyvin mahdollista, että massiiviset elvytystoimet, kotitalouksien säästöjen purkautuminen ja matalat korot lisäävät kysyntää niin paljon, että tuotanto ei pysy koko ajan perässä. Tällöin alkavat sekä palkat että hinnat nousta.
Kohtuullinen hintojen nousun vauhdittuminen olisi jopa toivottavaa. Keskuspankit ovat yrittäneet viime vuoden saada inflaatiota vauhtiin siinä onnistumatta.
Tasainen noin kahden prosentin inflaatio on hyväksi taloudelle. Se helpottaa hintojen ja palkkojen sopeutumista, koska varsinkin palkat ovat alaspäin jäykkiä.
Hintojen nousu ei kuitenkaan saisi vauhdittua liikaa. Korkea ja varsinkin vaihteleva inflaatio vaikeuttaa yritysten ja ihmisten taloudellista päätöksentekoa. On hankala tehdä päätöksiä pitkälle tulevaisuuteen, jos tulevasta hintatasosta on suuri epävarmuus.
Ongelmana onkin, että jos yritykset ja ihmiset alkavat ennakoida päätöksissään hintojen nousua, nousu kiihtyy entisestään. Kiihtyvän inflaation oloissa on vaikea saada odotuksia ja itse inflaatiota takaisin aisoihin.
Pahimmat huolet inflaation karkaamisesta ovat ylimitoitettuja. Varsinkin hyperinflaatio, jolloin hinnat kaksinkertaistuvat päivissä, kuuluu täysin toisenlaisiin tilanteisiin, sotien jälkimaininkeihin ja valtioiden toimintakyvyn romahtamiseen.
Pelot ylikysynnästä koskevat ennen mutta Yhdysvaltoja. Euroopassa elvytys ja kotitalouksien säästö ovat pienempiä. Lisäksi Kiinassa tuotanto on toipunut hyvin, kulutus selvästi heikommin. Mahdollinen ylikysyntä jäänee varsin väliaikaiseksi.
Jos inflaatio kuitenkin kiihtyy, keskuspankit joutuvat taltuttamaan sen nostamalla korkoja. Tähän liittyy inflaation nopeutumisen suurin ongelma tällä kertaa.
Viime vuosien matalien korkojen ajalta pankeilla ja eläkeyhtiöllä on suuret määrät velkakirjoja nollakoroilla. Jos korot nousevat, näiden velkakirjojen arvo laskee ja monet niihin sijoittaneet ovat ongelmissa.
Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n ennustepäällikkö.