MT:n presidenttikysely: Haavisto voittaisi sekä ensimmäisellä että toisella kierroksella

Pekka Haavisto (vihr.) on selvä ykkönen Maaseudun Tulevaisuuden presidenttikyselyssä.

Haavisto sai eniten kannatusta sekä ensimmäisellä että toisella kierroksella kysyttäessä kenet tulisi valita Suomen seuraavaksi presidentiksi.

Lisäksi hän voitti kyselyssä toiseksi tulleen Olli Rehnin (kesk.) sekä kolmanneksi tulleen Mika Aaltolan kysyttäessä, kumpaa vastaajat äänestäisivät toisella kierroksella.

Kuriositeettina Aaltola voittaisi kyselyn mukaan Rehnin toisella kierroksella, vaikka Rehn olikin kaikkien ehdokkaiden kysymyksessä hieman Aaltolaa suositumpi.

”Tulokset ovat linjassa aiempien kyselyiden kanssa”, sanoo Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Maarika Kujanen.

”Kysymyksen asettelu eri kyselyissä vaihtelee jonkin verran, mutta tuo järjestys kuulostaa aika samansuuntaiselta”, Kujanen huomioi.

Spekulaatioissa ja kyselyissä pyörii vielä paljon nimiä, sillä varsinaisista ehdokkaista ei ole vielä tietoa. Toistaiseksi ainoastaan Harry Harkimo on julistettu puolueensa Liike Nytin ehdokkaaksi.

Kyselyt eivät siksi vielä välttämättä ennusta seuraava presidenttiä. Tuloksilla on silti väliä, ja niitä seurataan varmasti mielenkiinnolla paitsi kansan, myös puolueiden joukossa.

”Näillä kyselyillä voi olla vaikutusta julkiseen keskusteluun, ja toki puolueet voivat myös niiden pohjalta miettiä, ketkä ovat vahvimpia nimiä puolueen ehdokkaaksi”, Kujanen arvioi.

”Nyt tuntuu, että kaikki vähän odottelevat. Se on mielenkiintoista, alkavatko kampanjat vasta sitten syksyllä puolueiden kokousten myötä, vai kuullaanko ehdokkaiden ilmoituksia jo kesällä.”

Paljon kannatusta on yhä myös jakamatta. Epävarmojen ryhmä oli vielä Haaviston kannattajiakin suurempi. Yhteensä kolmen kärki sai noin 45 prosentin kannatuksen.

Haaviston (23 prosenttia), Rehnin (11 prosenttia) ja Aaltolan (10 prosenttia) jälkeen neljänneksi eniten vastauksia keräsi Jussi Halla-aho (ps.) kahdeksan ja puolen prosentin kannatuksella.

Viides oli Alexander Stubb (kok.), neljä ja puoli prosenttia. Muiden vaihtoehtojen kannatus jäi virhemarginaalia pienemmäksi.

Kyselyn toteutti Kantar Agri Maaseudun Tulevaisuuden toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1 137 suomalaista 14.–19. huhtikuuta. Kyselyn virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä

Marraskuun vastaavaan kyselyyn verrattuna Haaviston, Aaltolan ja Halla-Ahon kannatus on hieman noussut. Rehnin kannatus taas on laskusuunnassa.

Haaviston kannatuksen nousussa ja Aaltolan pysymisessä kyselyjen kärkipäässä näkyy myös se, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka on noussut poliittisen keskustelun keskiöön, Kujanen arvioi.

Myös eri puolueiden kärkiehdokkaat alkavat kyselyssä jo hahmottua.

Pekka Haavisto on luonnollisesti omassa puolueessaan suvereeni ykkönen.

Olli Rehn on selkeästi toista kyselyssä tarjottua keskustalaista Antti Kaikkosta suositumpi, vaikka hänen kannatuksensa onkin laskusuunnassa. Kolmas spekulaatioissa pyörinyt nimi Matti Vanhanen on jo toistuvasti selkeästi kieltäytynyt ehdokkuudesta.

SDP:llä ja kokoomuksella ehdokas on vielä hukassa.

Demareista mainitut Jutta Urpilainen ja Eero Heinäluoma saivat yhteensäkin alle kolmen prosenttiyksikön virhemarginaalin tuloksen. Myös Heinäluoma on jo kertonut, ettei aio asettua presidenttipeliin ehdolle.

Kokoomuslaisista ehdokkaista Alexander Stubb oli selvästi ykkönen ennen Jan Vapaavuorta ja Elina Valtosta.

Vielä häntä selkeästi suositumpi oli kuitenkin Ulkopoliittisen instituutin johtajana toimiva Mika Aaltola, jota kosiskeltiin kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaaksi.

Aiemmin ehdokkuudesta kieltäytynyt Aaltola väläytti aiemmin huhtikuussa mahdollisuutta sittenkin osallistua presidenttikisaan.

Varmuutta Aaltolan sitoutumisesta kokoomukseen ei kuitenkaan ole. Kyselyitä voi tulla muistakin puolueista, ja myös valitsijayhdistyksen kautta ehdokkaaksi lähteminen on mahdollista, jos saa kerättyä tarvittavat 20 000 kannattajakorttia.

Istuva presidentti Sauli Niinistö haki pitkästä kokoomushistoriastaan huolimatta vuonna 2018 jatkokautta nimenomaan valitsijayhdistyksen ehdokkaana.

Niinistö perusteli ratkaisua esimerkiksi sillä, että oli tavan mukaan luovuttanut puolueen jäsenkirjansa jo tultuaan ensi kerran valituksi presidentiksi vuonna 2012.

”Tilanne oli erilainen, kun istuva presidentti, jolla oli jo kova kansansuosio asettui valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi”, Kujanen muistuttaa.

Kokoomus myös asettui tästä huolimatta Niinistön taakse, eikä nimittänyt omaa ehdokastaan.

”Valitsijayhdistyksen kautta pyrkiminen voi olla yleisesti hankalampaa”, Kujanen kertoo.

Valitsijayhdistyksen ehdokkaana voi onnistua välttämään puolueleiman, mutta toisaalta puoluekoneisto tarjoaa kampanjointiin sekä resursseja että kokemusta.