Tutkijat tekivät yllättävän havainnon: Toisin kuin monet muut eliöt, kastemadot ovat monimuotoisempia ja niitä on runsaimmin lauhkeilla ilmastovyöhykkeillä

Laaja kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt ensimmäistä kertaa koko maapallon mittakaavassa lierojen eli kastematojen monimuotoisuuden ja runsauden vaihtelua sekä lierojen esiintymistä sääteleviä tekijöitä.

Tutkimuksessa havaittiin hieman yllättäen, että lierojen paikallinen monimuotoisuus on suurimmillaan, ja niitä myös on runsaimmin lauhkeilla ilmastovyöhykkeillä eli esimerkiksi Euroopassa, USA:n koillisosassa sekä Uudessa-Seelannissa.

Monien muiden eliöryhmien, kuten kasvien ja lintujen, kohdalla tilanne on se, että sekä niiden paikallinen monimuotoisuus että määrä ovat suurimmillaan tropiikissa. Tyypillistä on myös se, että monimuotoisuus kasvaa sitä mukaa, kun mennään kohti päiväntasaajaa.

Tutkijat pitävät saavutustaan lierojen lajimäärän ja runsauden vaihteluita kuvaavien maailmankarttojen rakentamisesta merkittävänä.

”On tiedetty jo vuosikymmeniä, että tietyn kokoiselta alueelta trooppista luontoa voi olettaa löytyvän enemmän lajeja kuin samankokoiselta alueelta lauhkeaa vyöhykettä. Tätä ilmiötä ei kuitenkaan lierojen kohdalla ole voitu tutkia riittävän laajan aineiston puuttumisen vuoksi”, kertoo julkaisun pääkirjoittaja", tutkija Helen Phillips sanoo tiedotteessa.

Tutkijoiden mukaan nyt julkaistu tutkimus on muistutus siitä, että maaperän eliöstö tulisi huomioida paremmin, kun monimuotoisuutta arvioidaan.

”Voimakkaiden ilmastovaikutusten perusteella päättelemme, että ilmastonmuutos voi aiheuttaa muutoksia lieroyhteisöissä ja muuttaa ekosysteemien toimintoja ja palveluja. On aika ajatusmallin muutokselle biologisen monimuotoisuuden suojelussa”, professori Nico Eisenhauer toteaa.

Maailmanlaajuisessa mittakaavassa ilmasto-olot, varsinkin sademäärän vaihtelu, vaikuttavat eniten lierojen esiintymiseen. Pienemmässä mittakaavassa tärkeitä voivat sen sijaan olla tutkijoiden mukaan muut tekijät, kuten maaperän ominaisuuksien tai kasvipeitteen vaihtelu.

Tutkimuksen aineistossa oli mukana lähes 7 000 tutkimuspaikkaa 57 maasta.

Tutkimus on julkaistu Science-tiedelehdessä.