Lukijalta: Kela-korvausten poisto lisäisi potilaiden eriarvoisuutta
Lääketieteen tohtoreiden Auli Juntumaan ja Marko Määtän mielestä terveydenhuollon kestävyys edellyttää Kela-korvausten lopettamisen sijaan niiden kehittämistä.
Auli Juntumaan ja Marko Määtän mukaan kela-korvausten lopettaminen johtaisi vielä kalliimpien ostopalveluiden tarpeen kasvuun. Kuva: Rami MarjamäkiKela-korvaukset yksityisestä hoidosta ja tutkimuksesta ovat puntarissa. Korvauksia on jatkuvasti pienennetty ja potilaiden oma maksuosuus on nykyään korkea.
Vuonna 2019 yksityislääkärikäyntejä tehtiin yli 3,3 miljoonaa. Kela-korvaukset käynneistä ja niihin liittyvistä tutkimuksista ja hoidoista olivat noin 94 miljoonaa euroa, vain 0,4 prosenttia terveydenhuollon noin 22 miljardin euron kustannuksista.
Yksityissektori tarjoaa hyvin kustannusvaikuttavasti etenkin suoria avohoidon erikoislääkäripalveluita, joita on heikosti saatavilla julkisella sektorilla. Kela-korvausten poistaminen sitoisi yksityispalvelujen käytön yhä enemmän maksukykyyn ja vakuutuksiin.
Kyselytutkimuksen perusteella (Nordic Healthcare Group 18.03.2020) on ilmeistä, että Kela-korvausten poistaminen kasvattaisi painetta jo valmiiksi aliresursoidussa ja virkavajeista kärsivässä järjestelmässä.
Tarve Kela-korvattua vastaanottoa kalliimpiin ostopalveluihin lisääntyisi. Terveydenhuollon kestävyys edellyttää Kela-korvausten säilyttämistä ja itse asiassa niiden kehittämistä vastaamaan palvelutarpeisiin paremmin. On ehdotettu esimerkiksi Kela-korvausten korottamista kohdennetusti kriisialoilla, kuten psykiatria ja silmätaudit.
Kela-korvausten sijaan tarjotut palvelusetelit vaativat ensin arvion julkissektorilla ja taipuvat huonosti nopeaan hoitoon hakeutumiseen. Mahdollisuus palvelusetelin käyttöön riippuisi hyvinvointialueiden päätöksistä ja lääkäritarjonnasta sopimusyrityksissä.
Koska isot toimijat hallitsevat palveluseteli- ja ostopalvelumarkkinoita, pienyritysten ja ammatinharjoittajien toimintamahdollisuudet voivat rajoittua pysyvästi.
Toistaiseksi Kela-korvausten vaihtoehdot kasvattaisivat kuluja kykenemättä tarjoamaan vapaavalintaista nopeaa hoitoon pääsyä. Aikalisä on tarpeen ja tilanteen kartoitus ajankohtaista vasta tulevien hyvinvointialueiden toiminnan vakiinnuttua. Pikaiset muutokset voivat johtaa ongelmiin, joihin on vaikea varautua.
Auli Juntumaa
lääketieteen tohtori, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
Tampere
Marko Määttä
dosentti, lääketieteen tohtori, silmätautien erikoislääkäri
Espoo
- Osaston luetuimmat