Tuontimarjoja on totuttu näkemään Suomessa ennen kuin kotimainen satokausi alkaa ja kauden alussa.
Uutta on, että tuoreita puutarhamarjoja on ruokakauppojen valikoimissa myös syksyllä ja talvella.
Valtaosa marjoista on tuontitavaraa.
Tuontimarjat nakertavat kotimaisten pakastemarjojen menekkiä, mikäli kuluttajat alkavat suuressa määrin korvata pakasteita tuoreilla.
Kotimaisten puutarhamarjojen onneksi lähiruoka on kuluttajien suosiossa, muistuttaa Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Hannu Salo.
”Marjojen suoramyynti on erittäin suosittua. Tuottajat ovat kertoneet, että pakasteitakin haluttaisiin ostaa suoraan tilalta.”
Pelkkä suosio ei auta, vaan kotimainen viljely tarvitsee muitakin keinoja pärjätäkseen tiukkenevassa kilpailussa.
”Marja-ala on esittänyt maa- ja metsätalousministerille, että tunnelien rakentaminen pitäisi saada investointituen piiriin samaan tapaan kuin monissa vahvoissa EU:n marjamaissa”, Salo kertoo.
Suomeen tuodaan tuoreita marjoja eri puolilta EU:ta.
”EU:n alueella puutarhamarjoja viljellään tunneleissa ja kausihuoneissa niin runsaasti, että satoa valuu markkinoillemme. Erityisesti puutarhavadelman tuontimäärät ovat kasvaneet”, Salo kertoo.
Joissain kaupoissa suomalaisia marjoja on vielä tarjolla, mutta talven edetessä tarjonta hiipuu.
Pimeän ajan tuotanto on kallista, koska tavaran menekki vähenee ja valotus- ja lämmityskustannukset kasvavat.
Kaikkein eniten kotimaista tuotantoa haittaa satokauden aikainen tuonti, mikä sekin on viime vuosina kasvanut.
Ulkomaiset marjat tulevat edullisten tuotantokustannusten maista.
Tammi–elokuussa tuoreita mansikoita tuotiin yli kaksi miljoonaa kiloa, kun edellisvuonna määrä jäi 1,7 miljoonaan, Salo laskee. Omaa satoa kertyi 11 miljoonaa kiloa.
Puutarhavadelman tuonti kasvoi tammi–elokuussa reippaasti: viime vuoden runsaasta 100 000:sta yli 200 000 kiloon.
”Se on paljon, kun kotimaisen vadelman sato on 600 000 kiloa.”
MAIJA ALA-SIURUA