Suomen ympäristökeskus varottaa maan etelä- ja länsiosassa jäiden harvinaisen aikaisesta heikkenemisestä.
Jäät alkoivat ohentua paikoin maan etelä- ja keskiosassa jo helmikuun lopulla.
Yleensä jäät alkavat ohentua vasta maaliskuun jälkipuoliskolla. Jäiden haurastuminen kiihtyy keväällä erityisesti sen jälkeen kun jäällä ei ole enää lunta.
Helmikuun päättyessä jäätä oli maan etelä- ja länsiosassa pääosin 20–30 senttiä eli 15–25 senttiä keskimääräistä vähemmän.
Maan keski- ja itäosassa jäätä oli yleisesti 25–45 senttiä. Pohjoisessa jäät ovat vielä paksuja ja kestäviä. Siellä jäätä mitattiin helmikuun lopussa 40–75 senttiä.
Lukemat ovat keskiarvon tuntumassa ja paikoin sitä suurempia.
Jokien ja purojen jäät ovat monin paikoin heikkoja tai sulaneet kokonaan.
Helmikuun lopussa Etelä- ja Länsi-Suomi olivat pääosin lumettomia ja muuallakin Raahe–Joensuu-linjan eteläpuolella lumen vesiarvo oli alle 20 millimetriä. Tästä pohjoiseen mentäessä lumen vesiarvo kasvoi nopeasti.
”Esimerkiksi Vuoksen, Kymijoen, Kokemäenjoen ja Kyrönjoen valuma-alueilla ei ole koskaan aiemmin vuonna 1947 alkaneen havaintojakson aikana ollut näin vähän lunta helmikuun lopussa”, sanoo hydrologi Heidi Sjöblom Suomen ympäristökeskuksesta.
Valtaosassa Kainuuta ja Lappia lumen vesiarvo oli helmikuun lopussa 100–150 millimetriä, mutta Koillismaalla, Käsivarressa ja paikoitellen Länsi-Lapissa lunta oli selvästi enemmän.
Pohjoisen runsaslumisimmilla alueilla lumimäärät olivat ajankohdan keskiarvoja suurempia, mutta maan etelä- ja keskiosissa lunta oli poikkeuksellisen vähän.
Sään ennustetaan pysyvän melko lauhana ja sateisena maaliskuun alkupuolella. Jos ennustetut sateet tulevat vetenä, kääntyvät virtaamat maaliskuun alkupuolella nousuun Etelä- ja Länsi-Suomessa.
”Koska lunta on tällä alueella hyvin vähän eikä sateiden ole ennustettu olevan kovin rankkoja, ei virtaamien nousu todennäköisesti ole kovin suurta”, kertoo hydrologi Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskuksesta.
Pohjois-Suomessa virtaamat pysyvät maaliskuussa vielä pieninä ja kevättulvat ajoittuvat huhti-toukokuulle.
Järvi-Suomessa järvien vedenkorkeuksien lasku on hidastunut tai pysähtynyt lauhan sään vuoksi ja järvien ennustetaan pysyvän melko lähellä nykyisiä korkeuksia maaliskuussa.
Suuret järvet ovat yhä joulu-tammikuun tulvien jäljiltä tavallista korkeammalla, mutta poikkeuksellisen vähäisen lumen määrän vuoksi kevään vedenkorkeuksien nousu jäänee selvästi tavanomaista pienemmäksi.
MT