• Maaseutu syyllistettiin Itämeren saastuttajaksi

    Uutiset
    6.2.201215:00
    PENTTI JORMANAINEN

    Siihen aikaan kun paljon arvosteltu jätevesiasetus ajettiin sisään, ympäristöministeriön tulilinjalla olivat nimenomaan haja-asutusalueella asuvat ja heistä vielä erikseen nekin jotka eivät asuneet lähelläkään jokien ja järvien rantoja.

    Ympäristöministeri Ville Niinistö (MT 30.1.) sanoo, että Venäjän fosforijätepäästöt eivät vaikuta tippaakaan sisävesien tilaan. Kuka näin on väittänytkään?

    Näin Kingiseppin fosforitehtaan päästöjä ei ministeri Niinistön mukaan kannata paljon kritiikkiä saaneeseen jätevesiasetukseen.

    Ministeri Niinistö näyttää muistavan huonosti osan niistä perusteluista, joiden paimentamina kymmenet tuhannet kaukana rannoista olevat mummojen mökitkin syyllistettiin Itämeren likaajiksi ja velvoitettiin hankkimaan 3 000-6 000 euron arvoisia puhdistamoja, joista monet eivät edes toimineet tai toimivat huonosti.

    Silloin puhuttiin avoimesti ”vuosituhannen kusetuksesta”, jolle tuli hintaa paljon, kun vielä jokainen säiliökauppaan ryhtynyt tiesi, että hänen mökkinsä liroja ei valu tippaakaan Itämereen.

    Samaan aikaan oli voimassa jo säännökset, että rantarakentajat joutuivat ilman muuta rakentamaan puhdistamot sisävesien ja jokien rannoilla.

    Muistan hyvin, kun ministeri Niinistön yksi edeltäjistä silloinen ympäristöministeri Paula Lehtomäki pauhasi niskojaan heitellen televisiossa, että jätevesiasetus toteutetaan jokaista mökkiä koskevana.

    Poliittisesti keskustalainen ministeri joutui silloisista puheistaan ja mielettömistä vaatimuksistaan maksamaan kovan hinnan, jopa niin kovan, että se näkyi peräti puolueen eduskuntavaalituloksessa.

    Mutta ei mennyt pitkään, kun jokaista mökkiä koskevista 100-prosenttisista vaatimuksista piti kovan arvostelun siivittämänä tulla monta piirua alaspäin järkevämpään suuntaan, enemmän paikalliset olosuhteet huomioiden.

    Onneksi ministeri Niinistölle riittää töitä Itämeren suojelutöissä edelleenkin Venäjän suunnasta tulevien muidenkin saasteiden siivoamisessa.

    Julkisuudessa on jäänyt vähälle huomiolle, mitä tapahtuu niille venäläisille saasteille, joita esimerkiksi keväiset sulamisvedet tuovat Karjalan kannaksen jättikanaloiden ja sikaloiden ojista Pietarin suunnalta Suomenlahteen.

    Kuten tiedetään esimerkiksi miljoonakaupunki Pietarin katu- ja tieverkon lumet sulatetaan paikoilleen suolan näköisellä aineella. Sama tapahtuu myös Viipurissa. Kun suolalla kyllästetty lumimössö keväällä sulaa, vedet valuvat Suomenlahteen.

    Onkohan tämänkään valtavan jätekuorman vaikutuksia Suomenlahteen vielä kukaan tutkinut?

    Suomessa teiden varsilla on kylttejä, jotka kertovat suolauksen vähentämisestä liukkauden torjunnassa ja hyvä niin.

    Pentti Jormanainen

    Mikkeli

    Mitä tapahtuu saasteille, joita keväiset sulamisvedet tuovat

    Karjalan kannaksen jättikanaloiden ja sikaloiden ojista Pietarin suunnalta Suomenlahteen?

    Avaa artikkelin PDF

    Artikkelin aiheet
    itämeren suojelu
    jätevesiasetus
    ympäristöpolitiikka
    maaseutu
    Ville Niinistö
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria