Ympäristöministeri: Suomesta maailman paras vesiensuojelija – suojelutyötä tehdään myös merenpohjassa

"Viimeistään kesäiset sinileväkukinnot paljastavat, että vesistömme kuormittavat liikaa. Meriin ja sisävesiin kulkeutuvat ravinteet heikentävät vesistöjen tilaa ja myrkylliset sinileväkukinnot estävät esimerkiksi uimisen", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) kirjoittaa kolumnissaan.

"Suomessa suurin vesistöjen ravinnekuormittaja on maatalous. Maatalouden ohella valumia syntyy myös teollisuuden, metsätalouden ja kaupunkien toiminnoista."

Maatalouden ravinnekuormitusta voidaan vähentää maanparannusaineilla. Tavoitteena on välttää erityisesti fosforin valuminen vesistöihin lisäämällä pellolle maanparannusainetta kuten kipsiä, joka sitoo liiallista fosforia.

"Kipsin levityksestä on saatu hyviä tuloksia ja sen käyttöä laajennetaan ohjelman turvin. Vastikään on myös käynnistetty pilottihankkeet rakennekalkin ja kuitulietteen peltokäytön vaikutuksista. Niistä etsitään uusia parannuskeinoja kipsin rinnalle."

Kaupunkialueilla hulevesiin päätyy haitta-aineita ja ravinteita esimerkiksi liikenne- ja teollisuusalueilta, varsinkin sateisina aikoina.

"Tarkoitus on selvittää ja ottaa käyttöön kaupunkiympäristöjen kosteikoille ja viheralueille sijoittuvia viivyttämis- ja imeyttämisalueita hulevesien suoraan vesistöön johtamisen sijaan. Pyrkimys on myös parantaa haitta-aineiden, kuten mikromuovien ja lääkeaineiden poistoa yhdyskuntien jätevedenpuhdistuksessa", Mikkonen kuvailee.

"Suojelutyötä tehdään myös merenpohjassa. Ajan saatossa aluevesiimme on uponnut arviolta noin tuhat laivaa, joista noin 20 on luokiteltu korkean riskin hylyiksi. Näissä voi olla esimerkiksi vuotovaarassa oleva öljylasti. Kuluvana kesänä tehdään sukellusrobotteja hyödyntäen tutkimuksia hylkyjen kunnon arvioimiseksi."

Lue koko kolumni: Uusia keinoja merialueiden ja sisävesien suojeluun