Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo pohtivat valokuvissaan ja kahdessa lyhytelokuvassaan ihmisen suhdetta luontoon.
Heidän Kultainen metsä -näyttelynsä tunnustelee metsää kolmesta perspektiivistä, kulttuurisena, villinä ja teollisena tilana.
Näyttelyn osioiden nimet Henkien saarella, Hiljaa huojuu korven honka ja Metsänhoidollisia toimenpiteitä kuvaavat suuntia, joista metsää lähestytään.
Shikokun saarella Japanissa luonnonuskonto on pitänyt pyhinä kiviä, vesiputouksia ja puita. Jumaluus asui luonnossa, josta ihminen oli osa.
Näyttely vie katsojan myös viimeisten suomalaisten aarniometsien uumeniin ja näyttää välähdyksiä luonnontilaisesta metsästä. Se johdattaa teollisuuden tarpeiden mukaisesti muokatuille siemenpuumänniköille ja hakkuuaukoille.
Metsän kultaisuus on suurta ja pyhää, mutta myös selluloosaksi rouhittua kauppatavaraa.
Näyttelyn yhteydessä on useita tapahtumia ja keskusteluluentoja, jotka avaavat metsään liittyviä mielikuvia, asenteita ja arvoja sekä ympäristösivistyksen käsitettä. Tarkastelun kohteena on suhde metsäluontoon, metsiin virkistyksen lähteenä ja mielenmaisemana sekä metsien käyttö raaka-aineena.
Kultainen metsä -näyttely tapahtumineen on osa Maaseudun Sivistysliiton ja Natur och Miljön ympäristösivistyksen hanketta ja yhteistyötä Jyväskylän taidemuseon kanssa. Näyttely-yhteistyökumppanina on myös Helsingin taidemuseo.
Kiertonäyttely on esillä Jyväskylän taidemuseossa 3.3. asti ja sen jälkeen Hämeenlinnan taidemuseossa 14.3.–28.4. ja Kuopion taidemuseossa 7.6.–29.9.
MT