Suurpetojen kannanhoidossa ei riitä pelkkä suojelutavoite
Suomen suurpetokantoja on viime vuodet yritetty hoitaa pelkästään suojelutavoittein. Vantaan riistapäivillä moni asiantuntija piti lähtökohtaa vääränä.
Kuva: Juha SinisaloHelsingin yliopiston Ruralia-instituutin projektipäällikkö Mari Pohja-Mykrä vaati pikaista suunnanmuutosta. Ekologista tietoa on käytetty väärin, sosiaalinen ja taloudellinen puoli on jätetty kokonaan huomioimatta.
”Sidosryhmiä on kuultu, mutta niiden näkemykset eivät ole siirtyneet toimiksi. Vuosina 2004–2012 mitään liikahdusta oikeaan suuntaan ei tapahtunut”, Pohja-Mykrä totesi.
Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa odotetaan käytännön ratkaisuja, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) alueelle viime toukokuussa palkkaama Antti Härkälä sanoi. Seminaareja ja tupailtoja on jo pidetty riittävästi.
Härkälän mielestä kärkevimmät mielipiteet ovat tylsyneet puolin ja toisin.
Rktl:n tutkija Juha Hiedanpää odottaa, milloin susimyönteiset toimintaryhmät aktivoituvat yhtä paljon kuin susikielteiset. Varsinais-Suomen ja Satakunnan tilannetta Hiedanpää luonnehti nyt rauhalliseksi.
Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava muistutti, että sudet ja ilvekset vähentävät myös pienpetoja. Suurpetojen salametsästystä Sulkava vertasi puukkojunkkari-ilmiöön. Se loppui vasta, kun paikalliset lakkasivat hyväksymästä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat