Perjantaina uutisoitiin maneesien ja suurten eläinsuojien omistajille tulevasta korvausvelvollisuudesta, kun näitä rakennuksia alettaisiin jälkitarkastaa turvallisuuden nimissä (MT 6.2.). Tavoite on oikea, maksaja puolestaan niin väärä kuin se vain voi olla.
Suomessa on vuosikymmenet ollut rakennusvalvonta, joka on edellyttänyt uuden rakennuksen rakennuttajalta jo lupavaiheessa ammattilaisten tekemiä suunnitelmia, ammattilaisten valvomaa työtä, ja ollut itse ammattilaisena ylimpänä valvojaorganisaationa viime kädessä hyväksymässä rakennusta käyttöön tai puutteita havaitessaan kehottamalla korjauksiin.
Kaikista näistä suunnitelmista, töistä, luvista ja tarkastuksista rakennuttajat ovat maksaneet pitkän pennin, osan jo ennen rakentamista, osan sen aikana. Rakennuttajalle on luotu käsitys siitä, että rakentamiskulttuuri Suomessa olisi juuri tämän raskaan säätelyn vuoksi korkealla tasolla.
Viime vuosien halliromahdusten ja erittäin ikävien kuolemiin johtaneiden onnettomuuksien jälkeen asiasta on ollut pakko lähteä keskustelemaan, mutta toimenpiteet vain kohdistuvat hieman väärään päähän.
Oikeasti tulisi keskustella siitä, ovatko kuntien rakennusvalvontaa tekevät virkamiehet tehtäviensä tasalla. Miten henkilö, joka ei ole teknisen koulun tai opiston jälkeen lujuusopin kirjaa avannutkaan, kykenisi opiskelusta muutaman vuoden tai kymmenen jälkeen oikeasti arvioimaan usein melko haastavienkin rakenteiden kuormankantokykyä?
Näiltä virkamiehiltä tuntuu onnistuvan vain julkisivun ulkonäön arviointi, onko katto oikean värinen, laudoitus suorassa, rakennus millilleen oikeassa paikassa tontilla ja niin edelleen.
Sääntely on vain lisääntynyt. Vaaditaan yhä enemmän ja enemmän todistuksia, lausuntoja ja suunnitelmia, jotka rakennusvalvonnan mielestä riittävät osoittamaan hyvän rakennustavan toteutumista.
Näillä usein melko kalliillakin papereilla ei ole arvoa, jos niitä ei osata tarkastaa. Niiden mukaan ei rakennusta kuitenkaan oikeasti toteuteta, eikä rakennustarkastuksen yhteydessä tehdyn rakenteen laatua osata tai pystytä todentamaan.
Suomessa osattaisiin rakentaa ihan varmasti maailman mittakaavassa huippuluokan rakennuksia, jotka täyttäisivät niin turvallisuus-, ulkonäkö-, kuin asumismukavuudellisetkin normit.
Tarvitaan vain vastuunsa tuntevat, oikealla ammattiylpeydellä varustetut henkilöt niin suunnittelu-, toteutus- kuin valvontaportaisiin ja niihin upotetuille rahoille saadaan asianmukainen vastine laadukkaan rakennuksen muodossa.
Pasi Säpyskä
Kangasala