Kuntaliitto huolissaan sote- ja maakuntauudistuksen kuluista – jopa kuuden miljardin euron säästötarve
Pelkästään siirtymävaiheen palkkojen tasaus, tietotekniikka ja väliaikaishallinto voivat maksaa kolme miljardia euroa.
Sote-uudistuksen on määrä parantaa palveluja ja säästää verorahoja, mutta ainakin alussa kulut kasvanevat. Kuva: JUHA SINISALOHallituksen ajamilla hallintouudistuksilla on vaikeaa päästä säästöihin, Kuntaliitto varoittaa.
Sosiaali- ja terveydenhoitouudistuksen (Sote) tavoitteena oli nipistää kustannusten noususta kolme miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä, mutta tosiasiassa mullistuksesta voi seurata samansuuruinen lisäys.
Rahareikiä on monia: päällekkäishallinto, tietotekniset uudistukset, palkkojen harmonisointi, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio luettelee.
”Vaarana on, että lopulta kolmen miljardin sijasta pitääkin säästää kuusi miljardia. Pelkästään ICT-investointien kustannuksiksi on arvioitu 1–2 miljardia euroa ja lisäksi tulee väliaikaista hallintoa ja palkkojen harmonisointia.”
Entinen demarikansanedustaja ei puhu opposition, vaan tutkimusten äänellä.
”Uudistukset ovat valtavia, ja meidän mielestämme niissä olisi voitu edetä portaittain eikä tehdä koko maasta kokeilulaboratoriota esimerkiksi valinnanvapaudessa. Nykyisten kokeilujen tuloksia ei ehditä hyödyntää.”
Kunnista siirtyy maakuntien eli valtion palvelukseen yli 200 000 työntekijää. Sote-uudistuksen kanssa samaan aikaan tehdään maakuntauudistusta, ja maakuntiin muuttaa sote-ammattilaisten ohella pelastuslaitosten, elyjen ja muiden laitosten väkeä.
Kun siirrettäville työntekijöille tulee yhteinen työnantaja, myös työehtojen kuten palkkojen pitäisi olla yhteneväiset.
Kuntatyönantajien (KT) laskelmien mukaan korkeimpien palkkojen tasolle yhtenäistetyt palkat maksaisivat valtakunnallisesti 750 miljoonaa euroa vuodessa. Mutta jos esimerkiksi sote-henkilöstön palkat tasataan mediaaniin, lasku olisi 70 miljoonaa euroa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat