EU:n jäsenmaissa asutaan keskimäärin huonokuntoisemmissa asunnoissa kuin Suomessa

Suomalaisten asunnot ovat eurooppalaisittain hyvässä kunnossa, sillä huonokuntoisissa asunnoissa asuu alle viisi prosenttia väestöstä. Luku on EU:n jäsenmaista paras.

Siitä huolimatta korjaus­vaje on erittäin suuri. Merkittävä osa rakennuskannasta on asuinrakennuksia, joiden korjauksiin olisi sijoitettava 9 400 miljoonaa euroa vuoteen 2025 mennessä.

Arvio pohjautuu Rakennetun omaisuuden tila Roti 2019 -raporttiin, joka julkistettiin maaliskuussa.

Raportin erityisteema on kaupungistuminen. Se sisältää myös kansainvälisiä tarkasteluja – kuinka Suomi sijoittuu rakennetun ympäristön sektorilla suhteessa muihin maihin.

Raportti luovutettiin asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk.) 19. maaliskuuta.

Rakennuksiin ja infraan on sitoutunut 83 prosenttia kiinteästä pääomakannastamme. Jokainen euro, joka investoidaan rakennettuun ympäristöön, tuottaa itsensä yli kaksinkertaisena takaisin. Käytännössä se tarkoittaa pienentyneitä logistiikka-, lämmitys-, tila- ja työvoimakustannuksia.

Rakennuksiin on sitoutunut 45 prosenttia kansallisvarallisuudesta, eli noin 500 miljardia euroa.

Rakennetussa ympäristössä tehtävät toimet vaikuttavat merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen.

Kiinteistö- ja rakentamisalalla on myös merkittävä rooli, kun vastataan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. YK:n 17 tavoitteesta ala vastaa suoraan 11:een.

Kaupungeilla ja rakennetulla ympäristöllä on keskeinen asema myös ilmastonmuutoksen hillinnässä ja torjunnassa; yli 70 prosenttia päästöistä syntyy joko suoraan tai epäsuoraan kaupunkien ja siellä toimivien ihmisten ja yritysten toiminnoista.

Rakennetulla ympäristöllä on keskeinen rooli hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa – yksittäisten osien optimoinnista onkin siirryttävä elinkaaren aikaiseen alueellisen kokonaisuuden optimiin.

Rakennetun omaisuuden tila Roti on puolueeton asiantuntijoiden arvio rakennetun omaisuuden tilasta.

Vuoden 2019 raportti perustuu yli sadan kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin.

Vertailu:

Rakennukset:

Suomalaisten asunnot ovat ­eurooppalaisittain hyvässä kunnossa, sillä huono­kuntoisissa asunnoissa asuu alle viisi prosenttia väestöstä.

Liikenneverkot:

Infrastruktuurin vuosittainen rahoitustarve on 2,3 miljardia euroa (nyt investoidaan 1,45 miljardia euroa).

Yhdyskuntatekniikka:

Suomessa on Euroopan paras hanaveden laatu.

Digitaaliset ratkaisut:

Suomi investoi digitaalisuuden edistämiseen kiinteistö- ja rakentamisalalla vuosittain kaksi miljoonaa euroa, Ruotsi 3,3 miljoonaa euroa ja Saksa 7,5 miljoonaa euroa.

Arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide:

78 prosenttia suomalaisista on tyytyväisiä elinympäristöönsä (5. paras sijoitus Euroopassa) ja 83 prosenttia on tyytyväisiä viher- ja virkistysalueisiin (4.).

Lähde: Roti 2019 -raportti