
Kauppalehti uutisoi aiemmin tänään otsikkotasolla, että maatilat ovat ruokaketjun suurimpia voittajia.
Otsikko perustui lehden tekemään analyysiin, jonka mukaan elintarvikkeiden arvoketjujen kannattavuus on kääntynyt viime vuosina päälaelleen.
Analyysin mukaan alkutuotannon kannattavuus on noussut selvästi enemmän kuin elintarviketeollisuuden.
Erityisesti naudanlihan, siipikarjan ja kalatalouden kannattavuus on kohonnut analyysin perusteella arvoketjun kärkisijoille. Samaan aikaan vähittäiskaupan suhteellinen ylivoima on heikentynyt, vaikka kauppa kuuluu edelleen ruokaketjun kannattavimpiin toimialoihin.
Lehden analyysin mukaan elintarvikkeiden tukkukaupan sijoitetun pääoman tuotto oli vuonna 2025 17,1 prosenttia, mikä on korkein luku koko aineistossa. Ruokaketjun kannattavin toimija löytyy siis edelleen kaupan puolelta.
Ruokaketjun kannattavin toimija löytyy siis edelleen kaupan puolelta.
KL:n analyysi perustui noin tuhanteen yhtiömuotoiseen tilaan, joilla on yli 100 000 euron liikevaihto. Lehti vertaili elintarvikkeiden arvoketjun toimialojen kasvua ja kannattavuutta vuosina 2019–2025.
Alkutuotannon kannattavuus nousi 8,4 prosentista (2019) 11,5 prosenttiin (2025).
Elintarviketeollisuuden kannattavuus nousi 9,4 prosentista (2019) 10,9 prosenttiin (2025).
Vähittäiskauppa laski 15,6 prosentista (2019) 13,3 prosenttiin (2025).
”On valheellista antaa tällä tavoin kokonaiskuva koko alan tilanteesta.”
MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä huomauttaa, että isot yhtiötilat ovat hyvin pieni ja erityislaatuinen otanta suomalaisista maatiloista.
”On valheellista antaa tällä tavoin kokonaiskuva koko alan tilanteesta”, Hemmilä sanoo.
”Tilanne on maataloudessa kokonaisuutena vaikea. Pääomat ovat vähissä, ja muutoksia tarvitaan ruoantuotannon jatkuvuuden mahdollistamiseksi.”
Suomessa yhtiömuotoiset tilat ovat yleisesti ottaen suurimpia ja menestyvimpiä tiloja. Hieman alle 40 000 maatilan kokonaisuudesta ne muodostavat pienen ja suhteessa menestyvän otannan.
”Eihän Suomen kansantaloudestakaan vedetä johtopäätöksiä vain kaikkein parhaimpien yritysten ja kaikkein parhaiten menestyvien kansalaisten kannalta”, Hemmilä sanoo.
”Siinäkin kuva olisi varmaan toisen tyyppinen, kuin mitä todellisuus on Suomen kansantaloudessa.”
Esimerkiksi Luken koostaman Taloustohtori-aineiston luvut kertovat koko alan kannattavuudesta karua kieltä.
”Koko 2000-luvulla kokonaispääoman tuotot koko maataloussektorilla, on tainnut ylittää nolla prosenttia vain neljänä vuonna”, Hemmilä toteaa.
”Nämä ovat hienoja esimerkkejä, mutta kun katsomme ruoantuottamisen kokokuvaa, niin ei pidä lähteä vetämään johtopäätöksiä näin rajallisen joukon perusteella.
Yhtiömuotoisten tilojen parantunut kannattavuus sinällään on hyvä asia, Hemmilä muistuttaa.
”Siinä on nuorille yrittäjille esimerkkiä siitä, että kovalla yrittäjyydellä ja vahvalla talousosaamisella on mahdollista päästä kelpo suorituksiin kannattavuusmielessä. Tämä on tärkeä viesti nuorille yrittäjyyttä suunnitteleville.”
”Nämä ovat hienoja esimerkkejä, mutta kun katsomme ruoantuottamisen kokokuvaa, niin ei pidä lähteä vetämään johtopäätöksiä näin rajallisen joukon perusteella. Keskimäärin, koko elinkeinon tasolla me olemme liian heikossa tilanteessa ilman muuta.”