Erittäin uhanalaisia raakkuja löydettiin 23 aiemmin tuntemattomasta paikasta Pohjois-Suomessa

Metsähallituksen Luontopalvelujen sekä Alleco Oy:n asiantuntijat etsivät erittäin uhanalaisen raakun esiintymiä lähes kahdesta sadasta pohjoisen joki- ja purokohteesta.

Etsintäkohteiksi valittiin todennäköisimmät paikat historiallisten havaintotietojen, yleisövihjeiden ja tutkijoiden asiantuntemuksen perusteella. Työ tuotti tulosta, sillä aiemmin tuntemattomia raakkuesiintymiä löytyi 23 paikasta Oulujoen, Kemijoen, Koutajoen, Tuulomajoen ja Tenojoen vesistöalueilta, Metsähallitus tiedottaa.

Vaikka etsintä paljasti uusia raakkualueita, osoitti se myös, että raakut puuttuvat tyystin monin paikoin. Niitä ei löydetty esimerkiksi Oulujoen vesistöalueen latvavesiltä, vaikka niillä on lajille sopivia elinympäristöjä.

Inarin maineikkaan raakkujoen, Luttojoen raakkukanta on pahasti vanhenemassa ja vähenemässä. Poikasia ei ole syntynyt kymmeniin vuosiin. Voimalaitos Venäjän puolella on estänyt raakun toukkien isäntäkalan, lohen nousun joen yläosiin 1960-luvulta saakka.

Tästä syystä Lutosta kerättiin sekä aikuisia raakkuja että raakun toukkia kasvatukseen Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle.

Konnevedellä raakun toukista kasvatetaan pikkusimpukoita, jotka palautetaan lähivuosina takaisin kotivirtoihinsa. Aikuissimpukoiden toivotaan tuottavan allaskasvatuksessa lisää raakun toukkia uhanalaisten kantojen vahvistamiseksi. Menetelmästä toivotaan apua Luttojoen raakuille, sillä eteläsuomalaisten raakkujen lisääntyminen on aiemmin onnistunut Konnevedellä.

Kesällä myös arvioitiin yhdeksän aiemmin tunnetun raakkuesiintymän tilaa. Tutkimuksissa arvioitiin esiintymien uhanalaisuus niiden nykykoon, ikärakenteen ja lisääntymiskyvyn perusteella.

Tieto lajin esiintymispaikoista sekä raakkuyhteisöjen ja niiden elinympäristöjen kunnosta on ensiarvoisen tärkeää lajin suojelun kannalta. Uusista raakkulöydöistä huolimatta laji on yhä erittäin uhanalainen. Kesän raakkulöydöt ja lajin elvyttämistoimet toteuttavat ympäristöministeriössä tekeillä olevan raakun suojelustrategian ja toimenpidesuunnitelman tavoitteita.

Raakkujen kartoitustyötä tehtiin Metsähallituksen Luontopalvelujen vetämässä Salmus-projektissa sekä Lapin ja Kainuun Ely-keskusten rahoituksella. Metsähallituksen työhön saatiin rahoitusta myös eduskunnan myöntämistä tulevaisuusinvestointivaroista.

Lue lisää:

Lapista löytyi todellinen raakkuvanhus, jolla on ikää jo 208 vuotta – sen elämä alkoi vuotta ennen kuin Helsingistä tuli maamme pääkaupunki tai Napoleon teki epäonnisen sotaretkensä Venäjälle