Pankkihuijari on tekoälyn ansiosta entistä ovelampi – tietty toimintamalli yleistyy

Taloushuijaukset ovat entistä ovelampia, kiitos tekoälyn. Raharikosten povataan kasvavan jopa huumerikollisuutta suuremmaksi.

Huijaukset houkuttelevat, koska mahdollisuudet ovat suuret, mutta kiinni jäämisen riski pieni.

”Tekoäly on tuonut rikollisille uuden tavan tehdä omaa liiketoimintaansa. Huijaukset lisääntyvät huolestuttavasti ja muodot kehittyvät. Huijatuksi voi joutua ihan kuka tahansa”, Nordean pohjoismaisista vähittäispankkiasiakkaista vastaava johtaja Sara Mella kertoo.

Jos huijaus tehtiin ennen kökkö-suomeksi tekstiviestillä tai sähköpostilla, niin ei ole enää. Nyt lähestymisyritykset ovat uskottavia, laadukkaita ja henkilökohtaisia.

Yleistynyt tapa on lähettää tekstiviesti tai sähköposti sekä lisäksi soittaa. Puhelussa saatetaan kertoa, että henkilöä on huijattu. Tekoäly voi jopa matkia tutun henkilön ääntä.

Pelästyneelle uhrille annetaan ohjeet estää rikos esimerkiksi soittamalla tunnettuun pankkiin. Näin uhrille tulee tunne, että soittamalla itse hän kontrolloi tilannetta.

”Pankissa” puheluun vastaava henkilö pyytää uhria tunnistautumaan ja kirjautumaan verkkopankkiin ja siirtämän rahat turvaan. Rikos on näin tehty.

Usein tilisiirron huijarille tekee asiakas itse. Kuva: Jaana Kankaanpää

Manipulointi ja ohjaaminen on taitavaa ja uskottavaa, Mella sanoo. Se ei olekaan enää vain vanhus- tai rakkaushuijareiden heiniä, vaan kuka tahansa voi astua ansaan. Ja yhä useammin asiattoman tilisiirron tekee asiakas itse.

Tekoäly käsittelee valtavaa tietomäärää monista lähteistä ja muun muassa sosiaalisesta mediasta nopeasti ja jopa reaaliajassa. Myös pankkien tekoälyjärjestelmät tarkkailevat tilitapahtumien poikkeavuuksia ja puuttuvat niihin esimerkiksi lukitsemalla tilin.

Kyseessä on rikollisten ja pankkien kilpajuoksu. Pankit miettivät uusia keinoja suojata asiakkaitaan, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi maksujen viivästyttämistä ja vaikeuttamista tai lisätunnistautumista.

Vuonna 2023 suomalaisilta katosi 44 miljoonaa euroa verkkorikollisille. Pelkästään Nordealla 3 400 työntekijää estää talousrikollisuutta. Rahaa on mennyt 1,5 miljardia euroa vajaassa kymmenessä vuodessa.

Ruotsissa rahahuijaukset ovat osa kansainvälistä rikollisuutta ja Pohjoismaissa valtaosin tietojenkalastelua.

Suomessa huijauksia tehdään hakukoneiden kautta ja käytetään hyväksi suomalaisten luottamusta viranomaisiin, kuten verottajaan, Kelaan ja Omakantaan. Meillä myös sijoitus-, laina- ja perintöhuijaukset ovat muita Pohjoismaita yleisempiä.

Sijoitushuijauksia on kaikista huijauksista vain 7 prosenttia, mutta tappiot 40 prosenttia kaikista varoista. Ne liittyvät useimmiten kryptovaluuttoihin.

Mellan mielestä viranomaisten, teleoperaattoreiden ja pankkien yhteistyötä tulisi tiivistää. Lisäksi teknologiajättien ja some-alustojen tulisi poistaa valheellista ja virheellistä sisältöä.