Ympäristövaikutukset riippuvat muun muassa tuotannossa
käytetystä
teknologiasta ja
esimerkiksi säästä ja maaperästä.«
Ravitsemussuosituksiin on ensi kerran liitetty luku, joka käsittelee kestäviä ruokavalintoja. Kestävyys on tekstissä tiivistetty tarkoittamaan pääasiassa ruuan ympäristövaikutuksia.
Suositusten mukaan suomalaisten syömän ruuan tärkein ympäristövaikutus on vesistöjen rehevöityminen ja ilmastonmuutos sekä monimuotoisuuden heikkeneminen.
Kestäviä valintoja esittelevä teksti lupaa, että terveys- ja ympäristönäkökulmien yhdistäminen on mahdollista: ”Suomalaisen ruokavalion muuttuminen suositusten mukaiseksi vähentäisi jo sinällään ruuan ympäristökuormitusta.”
”Tällaista ei voida olemassa olevan tieteellisen tutkimustiedon perusteella mitenkään luvata. Sitä paitsi ympäristövaikutukset riippuvat muun muassa tuotannossa käytetystä teknologiasta ja esimerkiksi säästä ja maaperästä”, korostaa tuottajajärjestö MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.
”EU:ssakin on myönnetty, ettei ruuan ympäristövaikutuksista ole tarpeeksi tutkimustietoa. Nyt ravitsemussuositukset astuvat juuri tälle alueelle. Lukija saa tekstistä sellaisen käsityksen, että väitettä tukevaa tutkimustietoa olisikin riittävästi saatavilla.”
Lisäksi Pietola kiinnittää huomiota tekstin tyyliin. Yleistykset ja karkeasti oiotut käsitykset ruuan ympäristövaikutuksia esitetään hyvin vakuuttavasti.
”Sen perusteella lukijalle syntyy vääristynyt kuva suositusten tieteellisestä pohjasta.”
Koska toimivat mittarit ruuan ympäristövaikutusten arviointiin puuttuvat, niitä täytyy kehittää. Pietolan mieltä hyvä kestävyyden mittari olisi vesijalanjälki.
Vesijalanjäljellä tarkoitetaan koko tuotantoketjun kuluttaman veden kokonaismäärää.
”Suomalaisilla riittää vettä yllin kyllin – toisin kuin suurella osalla maapallon väestöstä”, Pietola muistuttaa.
Runsaista vesivaroista huolimatta jopa puolet suomalaisten syömän ruuan tuotannossa tarvitusta vedestä on kulutettu ulkomailla. Siitä pitää huolen rehun ja ruuan tuonti.
Vesijalanjäljen tarkastelu muuttaisi merkittävästi esimerkiksi naudanlihan ja maidon ympäristövaikutuksia soijaan verrattuna.
”Meillä on vettä ja nurmia, joilla voidaan tuottaa proteiineja sen sijaan että toisimme ulkomaista soijaa ja edistäisimme muun muassa metsäkatoa.”
Lopuksi Pietola esittää vielä kysymyksen, kuuluuko ympäristövaikutusten arviointi lainkaan ravitsemussuosituksiin.
JUHANI REKU