Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole lannistanut Putinia liehittelevää laitaoikeistoa: Macronin voitto Le Penistä voi kutistua täpäräksi Ranskan presidentinvaaleissa

Ranskan presidentinvaaleissa muhii yllätys, jota vielä muutama viikko sitten ei pidetty mitenkään mahdollisena.

Edelleen on todennäköistä, että Emmanuel Macron varmistaa itselleen toisen viisivuotiskauden. Viimeisissä mielipidemittauksissa vaalien toisen kierroksen ero Kansallisen liittouman Marine Le Peniin on kuitenkin supistunut kolmeen prosenttiyksikköön. Se vastaa mittausten virhemarginaalia.

Näyttää selvältä, että Macron ja Le Pen ovat ensi sunnuntaina vaalien ensimmäisen kierroksen voittajat. Toinen kierros järjestetään sunnuntaina 24. huhtikuuta.

Sekä ranskalaiset että kansainväliset vaaliasiantuntijat eivät enää pidä Le Penin voittoa "mahdottomana". Jo se, että Macronin voitto kutistuu täpäräksi, on koko Euroopalle merkittävä haaste.

Se tarkoittaa, että Venäjän presidentti Vladimir Putinin hyökkäys Ukrainaan ei ole näivettänyt Putinia perinteisesti liehitelleitä oikeistopopulisteja. Tämä näkyi jo sekä Unkarin että Serbian vaaleissa.

Le Penin niukka häviö tai yllätysvoitto nakertaisi vääjäämättä EU:n ja myös Naton yhtenäisyyttä, jos tai kun Ukrainan sota jatkuu pitkään ja jäätyy uudeksi vaaralliseksi kylmäksi sodaksi.

Ranskan kansallisen tiedekeskuksen taloustieteen professori, avoimen vasemmistolainen Anne-Laure Delatte ihmettelee Financial Times -lehdelle, "miksi ihmiset eivät ole enemmän peloissaan" siitä, että Le Penin voiton mahdollisuudet ovat nyt selväsi paremmat kuin vuonna 2017. Silloin Macron voitti Le Penin selvästi 66 prosentin kannatuksella.

Kun Ukrainan sota alkoi, Macronin kannatus parani mielipidemittauksissa selvästi. Nyt nousukiito on kuitenkin loppunut. Istuvan presidentin saama "kriisilisä" ei enää kanna.

Yksi syy on se, että sodan vaikutukset alkavat tuntua tavallisten ranskalaisten kukkaroissa, kun polttoaineiden hinnat nousevat. Juuri tätä Le Pen on käyttänyt taitavasti hyväkseen.

Laitaoikeiston kärkiehdokas on onnistunut nostamaan kansalaisten ostovoiman vaalien ykkösasiaksi. Samalla Le Penin kiistattomat kytkennät Putiniin ja Putinin Venäjään ovat jääneet taka-alalle.

Jo alkuvuodesta, hyvissä ajoin ennen Ukrainan sotaa, asiantuntijat Ranskassa povasivat, että nimenomaan ostovoiman kehityksestä tulee presidentinvaalien ratkaiseva kysymys. Ei vähiten siksi, että Macronin pian päättyvän viisivuotiskauden pahin kriisi, keltaliivien nousu, lähti liikkeelle nimenomaan kohonneista polttoaineiden hinnoista.

Istuvan presidentin leiriin on levinnyt huoli siitä, että tällä kertaa ns. tasavaltalainen puoluerajat ylittävä enemmistö, jota yhdistää Le Penin vastustaminen, jää odotettua pienemmäksi.

Macron itse herätteli viikonlopun suuressa vaalitilaisuudessa äänestäjiä varoittamalla, että laitaoikeiston voitto Ranskassa on osa "suurta globaalia epäjärjestystä", joka voi pahimmassa tapauksessa johtaa globaaliin aseelliseen konfliktiin.

Vaaliasiantuntijat kuitenkin muistuttavat, että edelleen 50 prosenttia ranskalaisista ei koskaan äänestäisi Le Peniä.

Äänestysaktiivisuus voi muuttaa paljon, koska Le Penin kannatus keskittyy niihin väestön osiin, jotka perinteisesti äänestävät laiskasti. Mutta silti ehdokkaan, jota puolet äänestäjistä kategorisesti vastustaa, on vaikea voittaa kahden ehdokkaan kansanvaalia.