Loppusyksystä solmittu raamisopimus saa hyvän arvosanan palkansaajilta. Osa pitää sopimusta tyydyttävänä mutta huonona ei monikaan.
Suuret palkansaajien keskusjärjestöt selvittivät työmarkkinoiden ilmapiiriä. Vajaa puolet vastaajista piti ratkaisua hyvänä niin työnantajille ja palkansaajille kuin kilpailukyvylle ja työllisyydelle.
TNS Gallup teki haastattelut maaliskuussa.
Kaksivuotisen sopimuksen työmarkkinajärjestöt tekivät marraskuun lopussa. Hallitus sitoutui sen ehtoihin.
Halu paikalliseen sopimiseen näyttää kyselyn mukaan laimealta. Kahdessa vuodessa into väheni 12 prosenttiyksikköä.
Vähäisintä halu työpaikkakohtaisiin ratkaisuihin on STTK:ssa, johon maaseutuasiamiesten ja maatalouslomittajien sekä toimihenkilöiden yhdistykset kuuluvat. Alle viidennes kannatti.
Koko väestöstä 38 prosenttia kannatti palkoista sopimista työpaikoilla. SAK:n jäsenet olivat samoilla linjoilla, mutta Akavan valkokaulustyöläiset eivät ilahtuneet.
Paikallisen sopimisen katsotaan yleensä sopivan parhaiten työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, koulutukseen, lomiin ja työajan joustoihin.
Keskusjärjestöille tai liittotasolle luontuu palkankorotuksista sekä irtisanomissuojasta ja sukupuolten tasa-arvosta sopiminen.
Yhdeksän vastaajaa kymmenestä pitää melko tarpeellisena kuulua ammattiliittoon. Kannatus on lisääntynyt nelisen prosenttia. Ansiosidonnainen työttömyysturva vetoaa eniten.
Puolet kyselyn vastaajista suhtautuu myönteisesti ulkomaalaisiin työntekijöihin, jotka haluavat Suomeen töihin. Heitä tarvitaan selvästi lisää 10–15 vuoden sisällä, jotta pula työvoimasta vältetään.
JUHANI VIITALA