Suomalaiset valmiita sähköautoiluun, mutta latausverkosto jarruttaa – suurtehoasemat valtaavat kuitenkin yhä enemmän alaa

Sähköautojen latausverkko laajenee vauhdilla, mutta edelleen latausmahdollisuuden puute jarruttaa sähköauton hankintaa monin paikoin.

Esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa latauspisteverkostossa on aukkoja, Autoliiton Al-lataus oy:n toimitusjohtaja Niila Rajala toteaa MT:lle. Monin paikoin ratkaisee, onko autoilijalla käytössään kotilatauspistettä.

Suuritehoisen yli 22 kilowatin latauslaitteen CCS-pistoke sopii vain täyssähköautoille. Juuri tämän tyypin latauspisteiden kysyntä on kasvanut valtavasti.  Kuva: Johannes Tervo

Autoliitto ja latauspalvelualusta Virta selvittivät tammikuussa kyselytutkimuksessaan muun muassa suomalaisten aikeita siirtyä sähköautoilijoiksi ja latauspalveluiden vaikutusta sähköauton hankintaan.

Tiedotteen mukaan kuusi kymmenestä on valmis vaihtamaan sähköautoon.

Vastaajista 29 prosenttia on jo päättänyt vaihtaa ladattavaan ajoneuvoon. 31 prosenttia harkitsee vielä siirtymistä. Vastaajista 49 prosenttia koki, ettei heillä ole latausmahdollisuutta.

Al-latauksen Rajala ja Virran toimitusjohtaja Jussi Palola korostavat tiedotteessa, että suurin kysyntä kohdistuu nopeaan ja julkiseen latausmahdollisuuteen.

Yleiset latausasemat ovat pitkälti markkinaehtoista bisnestä. Suurin osa toimijoista on kaupallisia, Rajala toteaa MT:lle.

Toimiala on vielä nuori, ja sen pelisäännöt vasta muotoutuvat. Harva toimija tekee Rajalan mukaan tulosta, sillä kasvavasta trendistä huolimatta latausmäärät ovat vielä suhteellisen pieniä.

Toisaalta taas investoinnit ovat yrityksille melko isoja. Pikalatausaseman kustannukset ovat 100 000 eurosta ylöspäin.

Rajala kertoo, että pikalatausasemaa suunniteltaessa katsotaan alueen liikennemääriä, jolloin asutuskeskukset ja päätiet korostuvat. Myös latausaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsevat muut palvelut ovat tärkeitä.

”Lataus ottaa aikaa pikalatausasemallakin. Ihan autossa istuen sitä aikaa ei halua viettää.”

Sähköinen liikenne ry:n toimitusjohtaja Heikki Karsimus puolestaan lisää, että suurtehoasemien ja -kenttien sijaintia määrittää myös se, millä teholla sähköverkosta on saatavilla sähköä.

Yritysten on mahdollista saada EU:n CEF- ja Next Generation -rahoituksista jaettavia tukirahoja latausasemien rakentamiseen. Pääosin hakuehdot ohjaavat rakentamista pääteiden varsille.

Energiaviraston hallinnoimasta Next Generation -tuesta osa on riittänyt kuitenkin myös pienille paikkakunnille. Tuki on hankkeen kannalta varsin merkittävä, noin 33–34 prosenttia kokonaisinvestoinnista.

Marko Nummijärvi näyttää sähköauton vaihtovirtalatausjohtoa, jossa on type2-pistoke. Tällainen korkeintaan 22 kilowatin lataukseen soveltuva pistoke käy sekä ladattavaan hybridiin että täyssähköautoon. Kuva: Johannes Tervo

Sähköinen liikenne ry:n tilannekatsauksen mukaan vuonna 2022 Energiavirasto myönsi investointitukea 1 060 suuritehoisen latauspisteen rakentamiseen. Vuoden 2023 syyskuun loppuun mennessä näistä oli rakennettu valmiiksi 125 kappaletta.

Määrä vastaa alle 10:tä prosenttia kaikista vuonna 2023 käyttöönotetuista suuritehoisista latauspisteistä. Valtaosa latauspisteistä rakennettiin siis ilman tukea.

”Johtopäätös on se, että rakentamisen motiivit tulevat yhä vahvemmin liiketoiminnasta ja autokannan kasvusta”, Karsimus tulkitsee.

Julkisten latauspaikkojen rakentamisen painopiste on yhä enemmän suuritehoisissa – ja erityisesti vähintään 150 kilowatin – latauspisteissä Karsimus kertoo.

Ne palvelevat vain täyssähköautoja. Vuoden 2023 alussa tällaisia latauspisteitä oli Suomessa 824 kappaletta. Vuoden loppun mennessä määrä oli noussut noin tuhannella latauspisteellä 1 859:ään.

Nyt noin puolet kaikista suuritehoisista julkisista latauspisteistä on teholtaan 150–299 kilowattia, ja ne sijaitsevat 440:llä eri latauskentällä.

Latauspisterakentamisessa näkyy sama trendi kuin sähköautokaupassakin: erityisesti täyssähköautot ovat kasvattaneet osuuttaan. Viime vuonna niiden kanta kasvoi vajaasta 45 000:sta vajaaseen 84 000:een.

Suomeen rakennettiin vuoden 2023 aikana yhteensä 2 889 uutta julkiseen käyttöön tarkoitettua latauspistettä, kun otetaan kaikki lataustehot huomioon.

Sähköteknisen kaupan liiton tilaston mukaan kotilatauslaitteita myytiin viime vuonna vajaat 23 000 kappaletta, mikä on huomattavasti pienempi määrä kuin koko sähköautokannan kasvu noin 70 000 ajoneuvolla.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) taloyhtiöille jakama latausinfran rakentamisavustus ei saanut valtiolta enää määrärahoja vuodelle 2024. Tukea on jaettu vuodesta 2018 saakka yhteensä noin 60 miljoonaa euroa.

Karsimus uskoo, että avustuksen lakkauttamisella on merkittävä vaikutus taloyhtiöiden investointipäätöksiin, sillä sen osuus on ollut 35 prosenttia investoinnin kustannuksista.