


24.9.2013 oli iloinen päivä Venäjällä, Länsi-Siperiassa Njaganin kaupungissa. Silloin juhlittiin Fortumin voimalaitoksen avajaisia. Mukana oli myös MT:n toimittaja.
Avajaisissa tapasivat presidentit Sauli Niinistö ja Vladimir Putin, jotka vihkivät suomalaisen jätti-investoinnin.
Juhlan kunniaksi paikalle oli tuotu Hanti-Mansian alkuperäiskansojen teltta. Hantien ja mantsien lisäksi nenetsit kuuluvat piirikunnan alkuperäisväestöön.
Nuoret naiset soittivat viulua vesirajamekoissa ja toimittajalle iskettiin heti aamusta lasi käteen.
Fortumin kahdeksan laitoksen investointiohjelma on kaikkien aikojen suurin suomalaisyhtiön Venäjälle tekemä investointi, kirjoitin juttuun.
Kahdeksan voimalayksikön investointiohjelman arvo on 2,5 miljardia euroa.
Njaganin voimalan hinta on reilu puolet tästä eli voimalaitos on Fortumin Venäjän investointiohjelman merkittävin osa.
Kokonaisuudessaan Fortumilla on Venäjällä kiinni rahaa TGK-10-yhtiön ostoineen ja muine kuluineen yli neljä miljardia euroa.
Fortumin suurin omistaja on Suomen valtio lähes 51 prosentin osuudella.
”Näemme jatkossakin potentiaalia lisäinvestointeihin Venäjällä”, kertoi vt. toimitusjohtaja Markus Rauramo.
Ennustettava toimintaympäristö on Fortumille tärkeä. Rauramon mukaan avainoletukset ja isot linjat ovat pitäneet Venäjällä kutinsa.
Vanhojen voimalaitosten uusiminen kiinnostaa, samoin aurinkovoiman tuotanto, Rauramo kertoi jutussa.
Entä presidentit?
Putinia ympäröi tiedotustilaisuudessa iso joukko venäläistoimittajia. Eräs heistä kertoi minulle, että he uutisoivat nimenomaan Putinista.
Putin ja Niinistö käynnistivät laitoksen yhdessä symbolisesti napinpainalluksella.
Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessa, että talousasioissa ongelmien ratkomiseen tarvitaan malli molemminpuolisten investointien lisääntyessä.
Myös yksityispuolella olisi Niinistön mukaan hyvä olla mekanismi, jolla voitaisiin ratkoa esimerkiksi suomalaisten ja venäläisten mökkinaapureiden riitoja ja liikenneonnettomuuksia.
Maaliskuussa 2022 mökkinaapureiden riidat kuulostavat pieneltä asialta.
Venäjä hyökkäsi helmikuussa Ukrainaan ja on uhannut kansallistaa ulkomaisten yritysten omaisuuden.
Fortum osti enemmistöosuuden saksalaisen energiayhtiö Uniperin osakkeista 2019, joten sillä on yhteensä 12 voimalaitosta Venäjällä venäläisten tytäryhtiöiden omistuksessa.
Rauramo ei ole enää vt. toimitusjohtaja, vaan toimitusjohtaja. Hän antoi maaliskuun 3. päivä lausunnon konsernin Venäjän-toiminnoista. Samana päivänä julkistettiin vuoden 2021 tilinpäätös ja toimintakertomus.
Fortumin osake lähti pörssissä luisuun helmikuun toisella viikolla. Pohjakosketus tuli 4. maaliskuuta.
Rauramon lausunnon mukaan Venäjän käyttöomaisuuden ja Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen kirjanpitoarvo on konsernin tilinpäätöksessä noin 5,5 miljardia euroa.
Fortum keskeyttää kaikki uudet investoinnit Venäjällä ja vähentää fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa toimintaansa. Myöskään Uniper ei tee uusia investointeja Venäjälle eikä siirrä varoja Venäjän tytäryhtiöönsä.
Uniper alaskirjasi kuun alussa rahoitussaatavansa Nord Steam 2 -kaasuputkiprojektista. Uniper on yksi projektiyhtiön rahoittajista, ja sen rahoitussaatavat ovat 987 miljoonaa euroa sisältäen lainan ja kertyneet korot.
Lisäksi Uniper on keskeyttänyt valmistelut pörssilistatun venäläisen tytäryhtiönsä Unipron myymiseksi "toistaiseksi vallitsevien olosuhteiden vuoksi".
Vuoden 2013 jutut:
Niinistö ja Putin tapaavat tänään suurvoimalan avajaisissa
Niinistö haluaa ratkaisumallin mökkinaapureiden riidoille