

Ruuan arvonlisävero (alv) laski vuodenvaihteessa 14 prosentista 13,5 prosenttiin. MT kysyi S-ryhmästä, Keskosta ja Lidlistä ovatko ne vieneet alv-muutoksen täysimääräisesti kuluttajahintoihin.
Kaikista kolmesta kaupparyhmästä vastataan, että veromuutos on viety kuluttajahintoihin eli ruuan hinta on laskenut veromuutoksen verran.
”On kuitenkin hyvä huomata, että alv:n puolen prosenttiyksikön laskun vaikutus suoralla kaavalla ruuan vähittäishintoihin on -0,44 prosenttia”, tarkentaa Keskon päivittäistavarakaupan valikoimajohtaja Harri Hellman.
”Vähittäishinnat asetetaan täysinä sentteinä, joten alin hinta, jossa muutoksen käytännössä voi huomata, on 1,15 euron hintaisen tuotteen hinnan lasku 1,14 euroon”, Hellman sanoo.
Hintakilpailu on ruokakaupassa kovaa. Sekä S- että K-ryhmästä kerrotaan, että hintoja on tietyiltä tuotteilta laskettu muutenkin viime vuonna tai nyt vuodenvaihteessa.
”Kuluttajahinnat elävät kaupoissa jatkuvasti, ja niihin vaikuttavat useat ulkoiset kustannustekijät sekä paikallinen kilpailutilanne”, S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Antti Oksa sanoo.

Alv:n vaihtumisesta on tullut kaupoille kustannuksia ja lisätyötä.
”Alv-muutokset aiheuttavat kaupalle runsaasti hallinnollista työtä ja meillä Lidlissä valmistautumista on tehty jo usean kuukauden ajan”, Lidlin viestinnästä kerrotaan.
”Käytännössä on käyty läpi kaikki järjestelmät ja raportit, joihin arvonlisävero liittyy. Kaikkien muutoksen piirissä olevien tuotteiden tuotetietoihin päivitetään uusi alv-kanta ja hinnat katsotaan läpi.”
”Muutoksen ajoittuminen pyhäpäivään aiheuttaa omat järjestelynsä muun muassa sen osalta, että muutosta on toteuttamassa riittävä määrä työntekijöitä”, Lidlistä kerrotaan.
Lidlillä on kaikissa myymälöissään sähköiset hintakyltit, joita voidaan päivittää keskitetysti, joten varsinaista hintalappujen vaihtamista hyllyjen reunoihin ei siellä tarvinnut tehdä.
Myös S- ja K-ryhmässä useimmissa kaupoissa on digitaaliset hintanäytöt, mutta osassa kaupoissa on edelleen käytössä paperiset hintalaput, jotka on täytynyt vaihtaa käsin.
”Alv-muutokset vaikuttavat aina useaan eri S-ryhmän järjestelmään ja muutosten toteuttaminen vaatii hieman ylimääräistä työtä eri toiminnoissa.”
”Viime vuosina alv-muutoksia on kuitenkin ollut säännöllisesti ja näistä suoriudutaan nykyään pääosin rutiininomaisesti”, Oksa toteaa.
Vuoden 2024 kirjanpidossa monille yrittäjille koitui lisävaivaa, kun 24 prosentin alv muuttui 25,5 prosentiksi kesken kalenterivuoden syyskuussa 2024.
Kauppojen mukaan muutoksen ajankohdalla ei ole niille suurta merkitystä.
”Suurempi merkitys on esimerkiksi sillä, vaihdetaanko kaupoissa tuhansia hintaetikettejä pyhä- vai arkipäivänä”, Hellman toteaa.

Kaikki kolme kauppaketjua pitävät alv:n laskua hyvänä asiana.
”Yleisesti ruuan arvonlisäveron lasku on positiivinen asia, koska se pienentää asiakkaidemme kauppalaskua. Näin pienessä muutoksessa toki vaikutus kuluttajien ostovoimaan jää varsin pieneksi”, Lidlistä sanotaan.
Hellman sanoo, että ruuan arvonlisävero on Suomessa selvästi muuta EU:ta korkeampi. Hänen mielestä olisi syytä pohtia ruuan alv:n alentamista lähemmäs eurooppalaista keskitasoa. Se tukisi kuluttajien ostovoimaa.
S-ryhmän Oksa on samalla linjalla.
”Vaikka alv laski vain hieman, niin suunta on oikea. Suomessa ruuan arvonlisävero on nykyisellään selkeästi korkeampi kuin EU:n keskimääräinen ruuan arvonlisävero.”
Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti ruuan arvonlisäveron puolen prosenttiyksikön laskusta viime kevään puoliväliriihessä.
Päätöstä on kommentoitu vaikutuksiltaan vähäiseksi. Se ei juurikaan vaikuta kuluttajien käyttöön jääviin rahoihin.
Ylen viime keväänä tekemän laskelman mukaan vuodessa alv-muutos tarkoittaa yhden hengen taloudessa noin 14 euron helpotusta ruokaostoksissa. Perheelle alennus olisi noin 42 euroa vuodessa.
Vaikutus kuluttajiin riippuu siitä, vievätkö kaupat alv:n alennuksen täysimääräisenä kuluttajahintoihin. Nyt kaupat vakuuttavat sen vieneensä.
Alv-alennus leikkaa joka tapauksessa valtion verotuloja. Arvion mukaan järjestely vie valtion kassasta 145 miljoonaa euroa.
Ruuan alv oli vielä 2000-luvun alussa 17 prosenttia. Vuonna 2009 se laski 12 prosenttiin. 2010 se nousi 13 prosenttiin ja 2013 prosentiksi tuli 14.