Fortum selvittää läntisellä Uudellamaalla sijaitsevan Inkoon kivihiilivoimalaitoksen osittaista sulkemista tai koko toiminnan lopettamista. Yhtiö aloittaa voimalan henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Voimalaitoksella työskentelee 90 ihmistä.
Fortumin Power-divisioonan johtajan Matti Ruotsalan mukaan Inkoon kivihiilivoimalan ”sulkeminen on ihan realistinen vaihtoehto”.
”En voi ryhtyä sulkemisen todennäköisyyttä pohtimaan, koska meillä on henkilöstöneuvottelut kesken, eikä lopullisia päätöksiä ole tehty”, Ruotsala sanoo.
Inkoon voimalaitoksen kannattavuus on ollut heikko. Voimala on toiminut viime vuosikymmenet varavoimalaitoksena ja tuottanut sähköä lähinnä kulutushuippuina talven paukkupakkasilla.
Kehitys sähkömarkkinoilla näyttää Ruotsalan mukaan siltä, ettei Inkoon kaltaista 1970-luvulla rakennettua lauhdevoimalaitosta pystytä jatkossakaan käyttämään kannattavasti.
”Näemme tilanteen sen verran vakavana, että nyt käymme läpi myös vaihtoehdon sulkea laitos kokonaan.”
Inkoon infrastruktuuria Ruotsala kehuu erinomaiseksi voimalalle sekä sataman että verkkoyhteyksien ansiosta.
Fortumissa toivotaan, että suunnitelmat Inkooseen rakennettavasta nesteytetyn maakaasun (lng) terminaalista toteutuisivat.
”Jos lng-kaasua on Suomessa jatkossa saatavilla, niin antaahan se meille vaihtoehdon miettiä kaasupohjaista sähköntuotantoa Inkoossa”, Ruotsala sanoo.
Nykyistä kivihiilivoimalaa ei kannata remontoida kaasuvoimalaksi, vaan rakentaa kokonaan uusi.
”Tontilla on niin paljon tilaa, että vaikka siellä olisi vanha kivihiilivoimala, niin sinne mahtuu myös kaasuvoimalaitos”, Ruotsala sanoo.
Suomi ja Viro kilpailevat lng-terminaalista, johon on mahdollista saada investointitukea EU:lta.
Maat eivät päässeet keskinäisissä neuvotteluissaan yksimielisyyteen nesteytetyn maakaasun varasto- ja jakeluyksikön sijoituspaikasta. Nyt komissiolta odotetaan ratkaisua, saako terminaalin Suomen Inkoo vai Viron luoteisrannikon Paldiski.
Energia-alan asiantuntijayrityksen Energiakolmion salkunhoitajan Antti Kouvon mukaan Inkoon hiilivoimala on käynnistetty lähinnä talven kylmimpinä jaksoina, kun sähkön pörssihinta on ollut huippulukemissa. Näin Inkoon tarjonta on hieman tasannut hintahuippua.
”Jos Inkoo olisi jonkun muun kuin Fortumin omistuksessa, voimala olisi saatettu käynnistää jo hieman alemmalla sähkön hinnalla”, Kouvo sanoo.
Fortum on suuri toimija pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, joten yhtiön ei kannata lisätä tarjontaa ja painaa pörssihintaa käynnistämällä hiilivoimala liian aikaisin.
Inkoon voimalaitoksen kolmosyksikkö on kuulunut Energiamarkkinaviraston tehoreservikapasiteettiin, mutta sopimus päättyy tämän kuun lopussa.
Fortum on jo ilmoittanut sulkevansa laitoksen kolmosyksikön. Jäljelle jäävän kapasiteetin teho on 750 megawattia.
Fortum tuottaa lauhdesähköä Suomessa Inkoon lisäksi Meri-Porin hiilivoimalaitoksessa. Fortumin ja Teollisuuden Voiman yhdessä omistaman Meri-Porin kapasiteetti on 565 megawattia. Porin Tahkoluotoon laitos valmistui 1994.
JUHA KAIHLANEN