Pienetkin muutokset maitotilan työkäytännöissä voivat vuositasolla muodostaa isoja säästöjä sekä parantaa merkittävästi eläinten ja hoitajien hyvinvointia.
”Muutosten ei tarvitse olla suuria ja kalliita. Pieni työajan säästö moninkertaistuu vuositasolla”, projektipäällikkö Anne-Mari Malvisto Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutista toteaa.
Jyväskylän ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut selvittivät Kilpailukykyä maidontuotantoon -hankkeessa tapoja maitotilojen toimintojen kehittämiseen.
Tutkimuksessa oli mukana 350 maitotilaa Keski-Suomesta ja Etelä-Pohjanmaalta.
Tärkeimmiksi osa-alueiksi nousivat navetan eri toiminnot, pihattoinvestoinnin suunnittelu ja maitohygienia.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että lypsyprosessin onnistumiseen kalanruoto- ja autotandemasematiloilla vaikuttaa muun muassa eläinliikenteen sujuvuus ja ryhmittely.
Asemalypsy sujuu paremmin suljettavan kokoomatilan avulla ja lannankäsittelyssä toimivat avokouru- ja slalomteknologiaratkaisut.
Runsaasti parannuskohteita löytyi makuuparsien puhdistuksesta ja kuivituksesta etenkin laajentaneilla tiloilla.
Yhtenä tiloille sopivana tulevaisuuden ratkaisuna nähdään ajettava kuivituskone.
Kiskoilla kulkevat kuivituslaitteet soveltuvat hyvin automaattilypsytiloille, joilla leh-mät oleskelevat parsissa asemalypsytilaa epäsäännöllisemmin parsissa.
Pihattoinvestointien arvioidaan olevan tulevaisuudessa entistä nopeammin toistuvia tilakohtaisen maidontuotannon kilpailukyvyn parantajia.
Selvityksen mukaan pihaton rakennuttamiseen ja tuotannon täysmääräiseen ylösajoon kului tiloilla keskimäärin 6,5 vuotta.
Neljä vuotta kului suunnitteluun ja valmisteluun ja 1,5 vuotta pihaton saamiseen täysimääräiseen tuotantoon.
Maitohygienian merkitystä tilan talouteen ja työmenekkiin ei pidä unohtaa.
”Häiriöiden sattuessa pienenkin toimenpiteen taloudelliset ja työlliset vaikutukset tilalla voivat olla isot”, muistuttaa Työtehoseuran agronomi Lea Puumala.
TERHI TORIKKA