Valtio myi, Mähönen osti metsää
Risto Mähönen on tyytyväinen ostamaansa metsätilaan. Hakkuutulojakin on pian odotettavissa 10 hehtaarin ensiharvennukselta. Pentti Vänskä Kuva: Viestilehtien arkistoLAPINLAHTI (MT)
Viime syksynä Risto Mähönen hoksasi tilaisuuden, johon halusi tarttua. Metsähallitus tarjosi aivan kotitilan kulmilta 32 hehtaarin metsäpalstaa huutokaupat.com-sivustolla.
Huutokauppakierroksella valtio ei saanut toivomaansa hintaa, mutta tila tuli uudelleen tarjolle. Lopulta Mähönen maksoi pyydetyn summan.
”Metsän pitää olla lähellä”, Mähönen perustelee kauppaa. ”Kauimmaisin palstani on 14 kilometrin päässä Sonkajärvellä.”
”Ainahan hinta ostaessa korkealta tuntuu. Mutta enemmän harmittavat kaupat, jotka ovat jääneet tekemättä.”
Tila sijaitsee kätevästi asfalttitien varressa vain kuuden kilometrin päässä Mähösen kotoa. Maa on reheväkasvuista ja metsät hyvin hoidettu taimikoita myöten.
Mähösen mielestä Metsähallituksen linja myydä alle 100 hehtaarin tiloja on oikea.
”Eihän tavallinen metsänomistaja voi ostaa kovin isoja lohkoja, ne menevät sitten sijoittajille.”
Metsähallitukselle metsätila on kulkeutunut todennäköisesti valtionperintönä vuonna 1993, arvelee Metsähallituksen myyntineuvottelija Juha Huttunen.
Vailla perillisiä ja testamenttia kuolleen vainajan metsät perii yleensä valtio.
Toinen mahdollisuus on, että Metsähallitus osti tilan. Tarkkoja merkintöjä rekisterissä ei ole.
Nyt tila oli luontevaa myydä, sillä lähistöllä ei sijaitse muita valtionmaita. Se sopi siksikin myyntiin, ettei tilalta ollut odotettavissa merkittäviä hakkuutuloja.
Hakattavaa kyllä on. Ensimmäiseksi Mähönen aikoo tehdä 10 hehtaarin laajuisen ensiharvennuksen, sillä puusto alkaa olla melkoisen tiheää.
Tuleva harvennussavotta on sen verran laaja, että se myydään pystykaupalla. Mähönen tekee joka vuosi jonkin verran hankintahakkuita moottorisahalla kaataen ja maataloustraktorilla ajaen.
”Tänäkin syksynä tein yhteensä 150 kuutiota propsia ja 100 kuutiota energiapuuta.”
Omatoimisiin hakkuisiin motivoi hankintatyöstä saatava lisähinta puulle. Viljelijän kiireet täyttävät kevään ja kesän, mutta syksyllä Mähönen aloittaa metsätyöt. Syvän lumen aikaan hän ei metsässä rämmi, tarkoitus on nauttiakin työnteosta.
Pääelinkeinonaan Mähönen pyörittää 28 lypsylehmän maitotilaa yhdessä puolisonsa kanssa. Viljaa ei juuri viljellä, mikä vähentää syystöiden määrää maataloudessa.
Energiapuulle Mähösellä on käyttöä oman tilan hakekattilassa, mutta myyntiinkin sitä riittää. Energiapuun hakkuu on hankintana tehokasta, koska ainespuuta otetaan vain tyvestä, eikä latvan energiapuuosuutta tarvitse katkoa mittaan.
Hakkuutulot on käytetty pääasiassa metsäalan laajentamiseen, kun sopivia palstoja on osunut lähellä myyntiin. Nyt metsää on noin 200 hehtaaria.
Uutisia metsäteollisuuden uusista investoinneista Mähönen kiittelee. Metsäliiton jäsenenä hän on saanut puuta aina kaupaksi, mutta kasvavan kysynnän soisi nostavan hintaa.
”Suunnitelmiahan ne vasta ovat, mutta hyvä asia, jos toteutuvat.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat