Vientijohtaja Sanna Halttunen vastaa Veekmas Oy:n viennistä, markkinoinnista ja taloudesta. Hänen isänsä Esa Halttunen on yhtiön toimitusjohtaja. Kuva: Kiteen kaupunki & Veekmas Oy
”Veisin firman pois Suomesta, jos olisi yrityksessä pyörät alla” – Pohjoismaiden ainoa tiehöylävalmistaja ajautui tuontitavaran varaan
”Viime vuonna luovutimme asiakkaille 12 tiehöylää. Muutama niistä myytiin Suomeen”, kertoo kiteeläisen Veekmas Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Esa Halttunen. Veekmas on Pohjoismaiden ainoa tiehöylien valmistaja.Tilaajalle
"Vuodesta 1982 lähtien Veekmas on valmistanut noin 300 tiehöylää", toimitusjohtaja Esa Halttunen kertoo. Veekmas omistaa tuoteoikeudet Lokomo-, Lännen-, Nord-Verk-, Vammas- ja Veekmas-tiehöyliin. Kuva: Risto Takala, Sanna HalttunenRuotsi on Veekmas Oy:n tärkein vientikohde.
”Ruotsissa on käytössä noin 600 tiehöylää, kun Suomessa on viitisenkymmentä. Ja nyt puhun sellaisista tiehöylistä, joilla on ammattitaitoinen kuljettaja – sellainen, joka tekee tiehöylällä soratien vaikka ilman lisälaitteita”, Esa Halttunen sanoo.
Hänen mukaansa kuljettaja-ammattitaito on meillä pitkälti kadotettu. ”Suomen sorateitä ei enää pidetä tiehöylillä kunnossa.”
Halttusen mielestä tilanne on omituinen: tiehöylien käyttöä on vähennetty, vaikka Suomessa on sorapintaisia maanteitä kymmeniätuhansia kilometrejä.
Esa Halttusella on mittava osaaminen ja työkokemus tiehöylistä, joita tiekarhuiksikin kutsutaan.
Kuljetusyrittäjänä toiminut Halttunen siirtyi tiehöyläurakoitsijaksi vuonna 1974.
Vuonna 1982 hän perusti Veekmas Ky:n tiehöyliä valmistamaan. Kaksi vuotta myöhemmin yritys muuttui osakeyhtiöksi.
”Toin Ruotsista 1980- ja 1990-luvuilla noin 250 elinkaarensa lopussa ollutta, Ruotsin tiehallinnon myymää Nord-Verk-tiehöylää. Koneet peruskorjattiin Kiteellä. Valtaosa näistä kunnostetuista höylistä päätyi yksityisille urakoitsijoille. Monet koneet ovat käytössä yhä.”
Ensimmäinen täysin uusi Veekmas-tiehöylä valmistui 1993, ja se toimitettiin maanalaisen kaivokseen Egyptiin. Kaivostiehöylätkin ovat Veekmasin tuotannossa edelleen.
Yrityksen kotipaikka on Kitee. Kiteen lisäksi Veekmasilla on toimipiste Vammalassa ja Ruotsissa Bålstassa.
Vuodesta 1982 lähtien Veekmas on valmistanut noin 300 tiehöylää, Halttunen kertoo.
"Viime vuonna luovutimme asiakkaille tusinan verran koneita. Kysyntää olisi ollut kaksinkertaiseen määrään.”
Halttunen sanoo, että tiehöylä ”saadaan tehtaalla läjään neljässä viikossa, jos kaikki tavarat ovat käsillä”.
Nyt keskimääräinen toimitusaika on 6–8 kuukautta.
”Toimitusajat ovat venähtäneet, koska osia pitää odotella ulkomailta. Suomi on tuontitavaran varassa. Hävettää.”
Tarvittavista osista noin 90 prosenttia tuodaan ulkomailta, Halttunen kertoo. Hän luettelee esimerkkejä.
”Moottori tulee Ranskasta, Unkarissa tehty vaihdelaatikko tulee meille Saksasta, teli on ruotsalainen, runko tulee kokonaisuudessaan Puolasta, syylärit puolestaan Kiinasta. Ei siinä kovin paljon suomalaista tavaraa ole.”
Halttunen vaikuttaa pessimistiseltä.
”Tuotannolliset työpaikat katoavat Suomesta. Tämä touhu on ajautunut käsittämättömään tilanteeseen.”
Yritys on väärässä maassa, Halttunen puuskahtaa.
”Täällä ei saa tehtyä koneita. Yritykseni ei saa tavaraa eikä saa alihankkijaverkostokaan. Veisin firman pois Suomesta, jos olisi yrityksessä pyörät alla.”
Halttunen toivoo poliittisia päättäjiä tutustumaan tuotannollisten yritysten arkeen.
”Suomessa ei puhuta enää muusta kuin etätöiden tekemisestä ja digitaalisuudesta. Televisiossa näytetään vain kuntosaleja ja baareja. Kun näytettäisiin tuotannollista toimintaa. Oma tuotanto pitäisi saada tänne kotimaahamme – tavalla tai toisella.”
Miksi tiehöyliä valmistava yritys on ajautunut tuontitavaran varaan? Halttusen mukaan syynä on suomalainen verotuskäytäntö.
”Varastoilla ei ole tilinpäätöksessä vähennysoikeutta.”
Sen vuoksi varaston kierto halutaan pitää mahdollisimman nopeana. Ja siksi varastossa on kerrallaan vain välttämätön tarve. Kun tavaraa ei ole valmiina, sitä pitää tilata ja sitä pitää odotella. Niinpä toimitusajat venyvät.
”Hyvässä yrityksessä varastot on maksettu tulorahoituksella. Silloin ne ovat verotettavaa tuloa eli ne syövät kassasta kassavaran pois.”
Tämä vaikuttaa suoraan yrityksen työllistämiskykyyn, Halttunen sanoo.
”Yhtään ylimääräistä ihmistä ei pidetä töissä, ja jokaisen uuden työntekijän palkkaaminen harkitaan todella tarkasti.”
Myytyjä koneita varten valmistajalla on kuitenkin oltava varastossaan vaihto-osia. Yrittäjät haluavat koneensa nopeasti kuntoon ja takaisin tuottavaan työhön.
”He odottavat varaosia vuorokauden toimitusajalla.”
Kun vaihto-osia on oltava 15–20 koneen tarpeisiin, varaston arvo kasvaa huomattavaksi.
”Lähes viisi miljoonaa euroa”, Halttunen arvioi Veekmasin varaosavaraston arvon.
Koneurakoitsija Jarkko Kosunen ohjaa Veekmas FG2428 -tiehöylää. Kuva on otettu syyskuussa 2019.Veekmas Oy
- Tiehöylien ja kaivostiehöylien valmistaja. Päätoimipaikka Kitee.
- Työllistää ympärivuotisesti noin 20 työntekijää.
- Liikevaihto (2021): 6,2 miljoonaa euroa
- Viimeisimmän tilikauden tulos: noin 390 000 euroa
- Toimitusjohtaja ja perustaja: Esa Halttunen
Lue lisää:
Video: Tiekarhu ei talviunta nuku – "Joulusta asti on aurattu koko ajan"
- Osaston luetuimmat