Borrelioosiepäilyistä jopa puolet osoittautui vääriksi, selviää Husin tutkimuksesta – oireiden taustalta löytyi esimerkiksi neurologisia ongelmia

Borrelioosiepäily osoittautui vääräksi jopa puolella potilaista, selviää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin tutkimuksesta. Borrelioosi on bakteeri-infektio, joka voi levitä ihmiseen punkin puremasta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vuonna 2013 ilmenneitä borrelioosiepäilyjä, joissa oli konsultoitu Husin infektiotautien klinikkaa. Tutkimuksen hieman yli 250 potilaasta borrelioosi oli neljänneksellä varma ja neljänneksellä mahdollinen, mutta 47 prosentilla epätodennäköinen. Joka kolmannella oireet johtivat uuteen diagnoosiin, ja joka viidennellä oireet olivat peräisin aiemmin diagnosoidusta muusta sairaudesta.

"Tämä on meille tärkeä tieto, sillä turhia antibioottikuureja tulee välttää ja tietenkin päästä hoitamaan sitä sairautta, joka on oireiden taustalla", Elisa Kortela Husin Tulehduskeskuksesta sanoo tiedotteessa.

Virheellisesti borrelioosiksi luultujen oireiden taustalla oli Husin mukaan esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaus tai neurologinen tai psykologinen ongelma.

Tutkimuksessa huomioitiin potilaiden borrelioosiepäilyyn johtaneet oireet ja laboratoriotestitulokset. Lisäksi heidän aiemmat sairautensa selvitettiin ja heidän terveyttään seurattiin neljä vuotta borrelioosiepäilyn jälkeen.

Borrelioosin selvin oire on punainen ihottuma, joka leviää yleensä viikon, kahden päästä punkin puremasta. Se hoidetaan antibioottikuurilla. Tartunnan saaneella voi ilmetä myös flunssaa, neurologisia oireita tai niveltulehduksia.

Husin mukaan suomalaiset saavat vuosittain arviolta puoli miljoonaa punkin puremaa. Laboratoriotestillä varmistettuja borrelioositapauksia ilmoitetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle vuosittain 2  000, ja ilmoitusten määrä on lisääntynyt viime vuosina.