

Syksy on inspiroivaa aikaa puutarhassa. Punertuvat marjat, värikkäät versot ja kellastuvat lehdet tarjoavat paitsi silmäniloa, myös erinomaista materiaalia syksyisten kranssien tekoon.
Mehevät ruusun kiulukat, koristeomenapuun pikkuomenat sekä lumimarjan tai marjaomenapensaan marjat kannattaa hyödyntää heti kun ne ovat värittyneet. Ruusunmarjat kestävät kauniina kuukauden päivät, pihlajan marjat säilyttävät punaisen värinsä ja muotonsa hyvinkin jouluun asti. Valitettavasti pihlaja pitää monin paikoin välivuotta viime vuoden huippusadon jälkeen.
Kranssipohjan tekoon soveltuvat notkeat pajun versot tai nuoret pihlajat. Myös mustaherukan tuoreita versoja voi ottaa talteen syysleikkauksen yhteydessä. Jäkälän peittämistä karviaisen versoista saa varovasti taivuttaen muotoiltua pelkistetyn, persoonallisen ovikoristeen.

Sidonnassa ei tarvita rautalankaa, jos pohjaan tulevat pajunvitsat punoo yhteen niin tiukasti, että versojen lomaan pistellyt koristeet pysyvät napakasti paikoillaan. Tarvittaessa pyöreää muotoa voi ohjata pellava- tai hamppunarusidoksella.
Ilman rautalankasidoksia tehdyistä kransseista ei synny jätettä, ja ne voi hävittää polttamalla takassa tai kompostoimalla. Haalistuneet havut ja marjat voi myös nyppiä pois ja käyttää pohjan uudelleen.
Talven lähestyessä on havukranssien vuoro koristaa kotiovea. Etenkin tuijille tekee hyvää, että niitä aika ajoin muotoillaan ja leikataan. Leikkuutähteet kannattaa kerätä talteen ja hyödyntää syksyn ovikoristeissa.