Koululainen rakensi majaa lähimetsään – löysi lähes 5 000 vuotta vanhan haudan

Vantaan Kuninkaalasta on löytynyt lähes 5 000 vuotta vanha kivikautinen hauta, kertoo Vantaan kaupunginmuseo.

Haudan löysi kesäkuussa 13-vuotias Luca Anttila rakentaessaan majaa metsässä. Paikalta paljastui keraamisen astian palasia ja kivikirveen terä, jotka otettiin talteen.

Löydön merkitys selvisi vasta pari kuukautta myöhemmin, kun pojan äiti Krista Anttila näki samankaltaisia esineitä Vantaan kaupunginmuseon näyttelyssä. Hän otti yhteyttä Museovirastoon, ja löytö varmistui kivikautiseksi.

Krista Anttilan mukaan sekä hänestä että Luca Anttilasta tuntui hienolta, kun löytö osoittautui niin merkittäväksi.

”Lucaa harmitti toki, että joutui antamaan esineet pois. Hän ihan kiintyi siihen kirveeseen. Mutta kyllä hän ymmärsi, että se kuuluu Museovirastolle”, Anttila sanoo STT:lle.

Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto arvioi tiedotteessa, että löytö saattaa olla peräisin nuorakeraamisen eli vasarakirveskulttuurin ajalta lähes 5 000 vuoden takaa.

Viimeksi saman aikakauden hautaa on Suomessa päästy tutkimaan vuonna 1986 Vantaan Myyrmäessä.

Koivisto kertoo, että arkeologian alalla on sittemmin kehitetty huomattavasti tarkempia analyysimenetelmiä. Hänen mukaansa Suomesta ei ole vielä löytynyt kivikautista dna:ta, mutta nyt siihen voisi olla mahdollisuus.

”Hauta on osittain tuhoutunut. Jos siitä löytyy koskemattomia osia, niistä voisi ottaa näytteitä ja yrittää saada dna-tuloksia”, Koivisto sanoo STT:lle.

Koiviston mukaan paikalta löytyneistä ruukunpalasista voisi analysoida, mitä ruukkujen pinnalla on ollut ja mitä niissä on säilytetty.

Maanäytteistä taas voisi mikroskoopin avulla tutkia, löytyisikö haudasta esimerkiksi eläimen karvoja jäänteinä taljoista.

Kulunut kesä on ollut hedelmällistä aikaa historiallisille löydöille. Viime viikolla uutisoitiin peräti kahdesta uudesta löydöstä, jotka olivat Kuninkaalan hautaa myöhemmältä ajalta.

Metallinilmaisinharrastaja löysi Sysmästä Päijät-Hämeestä syyskuun alussa tuhansien hopearahojen kätkön. Kätkössä oli myös erilaisia hopeaesineitä kuten hopeinen rannerengas. Kyseessä on Suomen suurin tunnettu myöhäisrautakautinen rahakätkö, ja sen painoksi mitattiin alustavasti noin 4,5 kiloa.

Varsinais-Suomen Nousiaisista taas löytyi viime viikon perjantaina viikinkiaikainen miekka ja keihäänkärki, kun arkeologi oli valvomassa maakaapelikaivauksia Nummen alueella. Valvonta oli järjestetty, koska samalla alueella on rautakautinen kalmisto. Alustavien arvioiden mukaan esineet päätyivät maahan noin tuhat vuotta sitten.

Koiviston mukaan kaikki viimeaikaiset löydöt rikastuttavat valtavasti Suomen historian tutkimusta. Hän huomauttaa, että toisin kuin Sysmän ja Nousiaisen löydöt, Kuninkaalan hauta löytyi paikalta, jolta ei entuudestaan tunnettu historiallisia jäänteitä.

”Tässä olisi mahdollisuus tutkia koko ympäristöä tarkemmin, että löytyisikö siihen liittyvä asuinpaikka tai muita hautoja. Tässä on tosi hyvä potentiaali”, Koivisto sanoo.

Merkittävää on myös se, että hauta löytyi koskemattomasta luonnosta. Koiviston mukaan valtaosa nuorakeraamiselta ajalta tunnetuista kohteista sijaitsee vanhoissa pelloissa, joissa ne ovat aikanaan tuhoutuneet maanviljelyn myötä.

Koivisto kertoo, että Vantaan historiatoimikunnalle on esitetty uutta kivikauden tutkimushanketta, jonka valmistelut voivat käynnistyä jo tänä vuonna.

”Tässä tulisi aivan hopeatarjottimella kohde tälle hankkeelle”, hän sanoo.