Kokeilu ei ole kaventanut eroja yksityislääkäripalvelujen käytössä – niitä hyödynsivät eniten hyvätuloiset ja kaupunkilaiset

Terveydenhuollon valinnanvapauskokeilu ei ensimmäisinä kuukausinaan saavuttanut tavoitettaan edistää yhdenvertaisuutta yksityislääkäripalveluiden käytössä. Asia selviää Kelan tutkijoiden tekemästä analyysistä, jonka mukaan valinnanvapauskokeilua hyödynsivät eniten hyvätuloiset ja kaupunkilaiset.

Syyskuussa alkaneessa valinnanvapauskokeilussa eläkeikäiset pääsevät yksityiselle yleislääkärille julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla. Kelan analyysin mukaan kokeiluun kuuluvan yleislääkärin vastaanotolla kävi syys-joulukuussa noin 4,1 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä.

Erot eri väestöryhmien välillä olivat kuitenkin suuret, ja valinnanvapauskokeilun käyttö on painottunut suurempituloisiin. Ylimpään tuloviidennekseen kuuluvista 6,5 prosenttia kävi kokeiluun kuuluvalla vastaanotolla, kun vastaava osuus alimmassa tuloviidenneksessä oli vain 2,4 prosenttia.

”Toistaiseksi valinnanvapauskokeilu ei näytä kaventaneen tuloryhmien eroja eläkeikäisten yksityislääkäripalveluissa juuri lainkaan. Mitä suurempituloisesta ryhmästä on kyse, sitä enemmän he käyttävät yksityisiä yleislääkäripalveluita”, Kelan erikoistutkija Heta Moustgaard sanoo tiedotteessa.

Eläkeikäisten käynneistä yksityisellä yleislääkärillä maksettiin syys-joulukuussa yhteensä vajaat 6,5 miljoonaa euroa korvauksia, mikä oli kolme kertaa enemmän kuin toissa vuonna vastaavaan aikaan. Kasvaneista korvausmenoista lähes kolmasosa kohdentui suurituloisimpaan viidennekseen ja vain kahdeksasosa pienituloisimpaan viidennekseen.

Valinnanvapauskokeilun tavoitteena on ollut muun muassa parantaa hoitoon pääsyä ja edistää yhdenvertaisuutta yksityislääkäripalveluiden käytössä. Suurituloiset käyttävät kuitenkin edelleen yksityisiä yleislääkäripalveluita huomattavasti pienituloisia enemmän.

”Voi olla, että kokeilun alkuvaiheessa palveluihin hakeutuvat aktiivisimmin ne henkilöt, jotka ovat aiemminkin käyttäneet yksityisiä palveluja, ja erot tasautuvat vähitellen”, sanoo Kelan tutkimusprofessori Jenni Blomgren.

Kokeilun käyttö painottui myös vahvasti kaupunkeihin. Helsingissä kokeiluun kuuluvalla vastaanotolla kävi 6 prosenttia eläkeikäisistä, ja muissa kaupungeissa osuus oli 5 prosenttia. Maaseudulla kokeilua puolestaan hyödynsi vain 1,9 prosenttia eläkeikäisistä.

Kokeiluun osallistuminen oli yleisempää naisilla kuin miehillä. Kokeilua käyttivät enemmän alle 75-vuotiaat kuin vanhemmat eläkeikäiset ryhmät.