Aurinko ei paista Hankoon, jos kuntauudistus etenee pelätyllä tavalla.
”Meillä on nyt kaksi lukiota, ja niiden lähteminen olisi viimeinen kuolinisku”, Hangon kaupunginkamreeri Juha Kuittinen sanoo. ”Ikärakenteemme heikentyy ja mummoutuminen kiihtyisi.”
Kuntaliitos voisi olla koko alueelle hyvä, mutta Hangon palveluille huono. Liitos Raaseporiin tekisi Tammisaaresta tai Karjaasta keskustaajaman.
Hanko on työpaikkojen suhteen yliomavarainen. Taloudeltaan se kuuluu kuitenkin kriisikuntalistalle. Kuittisen mukaan Hanko ei kilpaile valtionosuuksista esimerkiksi Lapin kuntien kanssa, vaan enemmänkin naapurien kanssa asukkaista ja työpaikoista. Veroprosentti on 21,25.
”Aina voi kyseenalaistaa järjestelmän oikeudenmukaisuuden”, hän sanoo valtionosuuksista.
Kuittinen näkee Hangon tulevaisuuden meressä: satamissa, asuinalueissa, merimatkailussa ja rikkidirektiivissä.
”Meiltä on Suomen kaupungeista lyhin meritie Eurooppaan ja jäätön satama. Se on etu, kun kuljetuksissa haetaan lyhimpiä matkoja ja pienimpiä päästöjä.”
Vapaa-ajan viettäjät ostavat asuntoja. Kamreeri haluaisi osan näiden verotuloista Hankoon.