Selvitys: Valtio voisi vauhdittaa luontoarvokauppaa 100 miljoonalla eurolla – uusia kannustimia maanomistajille?

Ympäristöministeriön tilaama selvitys tarkastelee elinkeinoelämän kiinnostusta ja valmiutta vahvistaa luonnon monimuotoisuutta.

Selvityshenkilö Mari Pantsarin mukaan yritysten luontotoimia tulee vahvistaa, jotta luontokato saadaan pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä.

”Selvityksessä on useita varteenotettavia suosituksia valtiolle, kuten ilmastopolitiikan pyöreän pöydän laajentaminen luontopolitiikkaan ja uusien kannustimien luominen maanomistajien luonnonsuojelutoimille. Itse ajattelen, että voisimme perustaa Suomen luontopankin, jonne valtio voisi hankkia arvokkaita luontokohteita yritysten tekemän kompensaation mahdollistamiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoo tiedotteessa.

Selvityksessä havaittiin, että elinkeinoelämässä tehdään jo luontokatoa hillitseviä toimia, mutta niitä on vahvistettava.

Kahdeksan kymmenestä haastatellusta toimialaliitosta on laatinut tai laatimassa omaa biodiversiteettitiekarttaansa tai selvityksiä, miten toimiala voi pysäyttää luontokatoa. Monesti keinot kulkevat käsi kädessä ilmastonmuutoksen hillinnän kanssa.

Pantsarin mielestä julkisen ja yksityisen sektorin pitäisi yhdessä kehittää markkinamekanismeja, jotka toisivat luonnonsuojeluun liiketoimintamahdollisuuksia.

Elinkeinoelämässä on herätty luontokadon pysäyttämisen kiireellisyyteen ja alan osaajista on suuri kysyntä. Luonto-osaajia tarvitaan jatkossa kaikilla toimialoilla kaivosteollisuudesta rahoitukseen ja rakennusteollisuudesta julkiseen sektoriin.

Selvityksessä toivotaan valtiolta toimia, jottei osaamisen ja osaajien puute jarruta luontotavoitteiden saavuttamista.

Elinkeinoelämässä toivotaan, että luontokatoa ratkaistaan markkinalähtöisesti ja vapaaehtoisin toimin nykyisen sääntelyn puitteissa. Lisäksi toivotaan, että hyvistä toimista palkittaisiin esimerkiksi verotuksellisin kannustimin.

Selvityksen mukaan valtio voisi luoda luontoratkaisuille markkinoita julkisten hankintojen kautta.

Elinkeinoelämä kannattaa vapaaehtoisia ekologisia kompensaatioita, jotka ovat mukana kesäkuun alussa voimaan astuvassa uudessa luonnonsuojelulaissa. Jos esimerkiksi lehto menetetään rakentamisen seurauksena, voidaan toisaalla parantaa heikentyneen lehdon tilaa.

Pantsar ehdottaa, että valtio edistää luontoarvomarkkinoiden syntymistä 100 miljoonan euron siemenrahoituksella, jolla houkutellaan yksityistä rahoitusta mukaan. Rahoitus voitaisiin hankkia purkamalla ympäristölle haitallisia tukia.

Mikäli vapaaehtoisilla toimilla ei olla oikealla polulla luontokadon pysäyttämiseksi vuoden 2030 lähestyessä, tehtäisiin ekologisista kompensaatioista velvoittavia.

Elinkeinoelämä ja luonnon monimuotoisuus -selvityksessä haastateltiin noin viittäkymmentä organisaatiota, kuten toimialaliittoja, yrityksiä ja rahoituslaitoksia.