Korvauksen ehtojen mukaan kerääjäkasvikasvuston pitää olla tasainen. Viljelijän on peruttava toimenpiteen korvaus, jos kasvusto epäonnistuu.
”Epäonnistumisella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että kasvustoa ei ole ollenkaan tai kasvusto on epätasainen eli ei kata koko lohkoa”, ylitarkastaja Teemu Polvi Maaseutuvirastosta kertoo.
Maaseutuvirasto ohjeistaa myöhemmin tarkemmin korvauksen perumisesta ja millaisissa tapauksissa korvaus on peruttava.
”Yksiselitteistä ohjeistusta tapauksista, joissa korvaus on peruttava, ei kuitenkaan voida antaa. Vastuu on viime kädessä viljelijällä ja viljelijän on itse arvioitava kasvuston mukaan, onko korvaus peruttava. Arviointia tehtäessä on hyvä pitää mielessä toimenpiteen tavoitteet.”
Kerääjäkasvin kasvusto tarkastetaan tilalla tapahtuvan valvonnan yhteydessä. Valvonnassa arvioidaan, onko kerääjäkasvin määrä lohkolla sellainen, että se täyttää tavoitteet.
”Siemenmäärän on oltava riittävä ja kasvuston koko lohkon kattava. Siemenmäärä tarkastetaan tarvittaessa esimerkiksi kuiteista tai lohkomuistiinpanoista”, Polvi sanoo.
Jos kerääjäkasvi kylvetään sadonkorjuun jälkeen 15.8. mennessä ja peltovalvonta on tehty ennen sitä, kerääjäkasvi todetaan uusintakäynnillä.
Myös kerääjäkasvin päättämiseen liittyvien ehtojen noudattamista voidaan valvoa uusintakäynneillä.
Tuure Kiviranta