
Euroopan suurin autonvalmistaja Volkswagen on ajamassa hyvää vauhtia päin seinää. Autojen myynti ei kehity odotetusti, ei varsinkaan tärkeimmillä vientimarkkinoilla. VW:lla on vaikeuksia erityisesti sähkömalliensa kanssa. Samaan aikaan kustannukset ovat karanneet käsistä.
Konserni joutuu ensimmäisen kerran 90-vuotisen historiansa aikana harkitsemaan vähintään yhden Saksan tuotantolaitoksen sulkemista. Se tarkoittaa tuhansien, ehkä jopa kymmenien tuhansien työpaikkojen menetystä.
Yli 330 miljardin liikevaihtoa tekevä autojätti työllistää yhteensä noin 680 000 ihmistä. Pelkästään Saksassa VW:lla on 120 000 työntekijää.
VW ei ole ongelmineen yksin. Brysselissä tuli viime viikolla julkisuuteen alan sisäinen selvitys. Sen mukaan EU-alueen autoteollisuudessa saatetaan lähivuosina menettää jopa yli miljoona työpaikkaa.
Syyskuun alussa Ifo-taloustutkimuslaitoksen autoteollisuusasiantuntija Anita Wölfl varoitti tuoreeseen kyselyyn perustuen, että alan liiketoimintanäkymät ovat Saksassa ”syöksykierteessä”.
Uutistoimisto Bloombergin ja saksalaisen dpa:n julkaiseman selvityksen mukaan kyse ei ole vain myynnin laskusta ja sähköistämisen aiheuttamasta kustannuskriisistä. Eurooppalaisilla valmistajilla on suuria vaikeuksia painaa uusien autojensa päästöt EU:n asettamiin rajoihin. Jos ne ylitetään, autokonsernit joutuvat maksamaan useiden miljardien sakkoja EU:lle.
Valmistajien pitäisi jo ensi vuonna puristaa uusien myytyjen autojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö 95,6 grammaan kilometriltä. 2030 kilometrikohtainen keskipäästö saisi olla enää vain 49,5 grammaa. Tällä hetkellä ensirekisteröityjen autojen keskipäästö on EU-alueella noin 115 g/km.
Käytännössä asetettuihin tavoitteisiin päästään vain kahta kautta. Täyssähköautojen myynnin pitäisi kasvaa voimakkaasti. Ladatut hybridit eivät auta merkittävästi, koska vain harvat tällä hetkellä myynnissä olevat hybridit alittavat ensi vuoden päästörajan.
Tämän vuoden myyntitilastot kertovat karua kieltä täyssähköautoista. Niiden kasvu on tasaantunut tai kääntynyt joillain markkinoilla laskuun
Toinen vaihtoehto on, että polttomoottorimallien myyntiä ajetaan alas. Alan laskelmien mukaan pahimmassa tapauksessa yhteensä yli kymmeneen miljardiin nousevat sakot vältetään vain niin, että EU-alueella valmistetaan ja myydään kaksi miljoonaa bensa- ja dieselautoa vähemmän kuin tällä hetkellä.
Tällainen notkahdus tuotannossa tarkoittaisi kuuden tai jopa kahdeksan tehtaan sulkemista. Kun mukaan lasketaan alihankintateollisuus, varovaistenkin arvioiden mukaan vaarassa on yli miljoona työpaikkaa.
Sähköautojen myynnin kasvu on tasaantunut tai kääntynyt joillain markkinoilla laskuun.
MT:n tietojen mukaan EU-komissiossa valmistaudutaan jo joustoihin. ”Joko itse päästörajoja nostetaan tai tavoitevuosiin tulee lykkäystä”, asiasta perillä oleva diplomaattilähde sanoo.
Mitä ilmeisimmin myös kiisteltyyn vuoden 2035 polttomoottorikieltoon on tulossa odotettua enemmän väljyyttä. Näin arvioivat MT:n lähteet Brysselissä. Kannattavuuskriisiin ajautuneelle autoteollisuudelle oleellista olisi se, että vuoden 2035 tavoite loivennettaisiin päästöjen matalaksi raja-arvoksi ja samalla nollapäästötavoitetta lykättäisiin ainakin viidellä vuodella.
Euroopan parlamentin keskustaoikeisto on jo pidemmän aikaa painostanut voimakkaasti komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenia. Myös automaiden demarimepit ovat huolissaan autoteollisuuden työpaikoista.
MT:n tietojen mukaan komissiosta on signaloitu myös lentoyhtiöille, että vähäpäästöisille polttoaineille asetettuihin tavoitteisiin voi tarvittaessa tulla joustoja. EU:n lentoliikenteessä pyritään siihen, että vuonna 2050 vähäpäästöisten synteettisten polttoaineiden osuus nousisi 70 prosenttiin. Jo nyt näyttää selvältä, että synteettisten polttoaineiden tuotantomääriä ei mitenkään pystytä nostamaan tavoitteiden edellyttämiin lukemiin.